Jaa tämä sivu

Kasvattajan ei tarvitse olla aivotutkija, mutta aivojen perusasioiden ymmärtäminen auttaa meitä paremmin ymmärtämään toisiamme. Lapsille aivoista ei tarvitse kertoa lääketieteellisillä termeillä tai liian tarkasti – voimme käyttää heidän ikätasolleen sopivia ilmaisuja. Jos lapsi kuitenkin osoittaa kiinnostusta, kannattaa uteliaisuutta rohkaista. Esimerkiksi oma esikoiseni selaili jo viisivuotiaana innolla aikuisten aivokirjoja.

On kuitenkin tärkeää huomioida lapsen herkkyys. Kaikki lapset eivät pidä graafisista kuvista, jotka voivat jopa ahdistaa. Onneksi aivojen toiminnasta löytyy myös lapsille sopivia kirjoja ja materiaaleja. Aivojen kehityksen ja toiminnan ymmärtäminen tukee meitä kasvattajina ja auttaa toimimaan paremmin lapsen kanssa. Tässä kolme keskeistä hyötyä aivojen toiminnan perusteiden ymmärtämisestä:

Aivojen tuntemuksen hyödyt

1. Odotuksemme lapsen toimintaa kohtaan ovat realistisia 

Kun tiedämme, mihin lapsi kykenee eri kehitysvaiheissa, osaamme asettaa odotuksemme oikealle tasolle. Näin vältymme kohdistamasta lapseen liian suuria vaatimuksia, jotka voivat joko lannistaa hänet tai kasvattaa tarpeetonta itsekriittisyyttä. Samalla pystymme paremmin arvioimaan, johtuuko tietty tilanne siitä, ettei lapsi pysty toimimaan vaaditulla tavalla vai eikö hän halua. Käyttäytymisen syiden ymmärtäminen auttaa meitä löytämään tilanteisiin oikeat ratkaisut.

2. Toimintatapamme sopii lapsen aivojen tilaan 

Kun lapsi on aivojen ”reaktiotilassa”, hänen on vaikeaa säädellä tunteitaan. Tällaisessa tilanteessa järkisyiden toistaminen vain lisää kuormitusta. Sen sijaan meidän tulisi keskittyä ensin rauhoittamaan lapsen mieltä ja tilannetta. Kun näemme, että lapsi on jälleen ”vihreällä alueella” eli rauhallisessa ja tasapainoisessa tilassa, voimme käsitellä asiaa tietoisella tasolla.

3. Osaamme tukea lapsen aivojen kasvua 

Ymmärtämällä, mitkä asiat tukevat tai kuormittavat lapsen aivojen kehitystä, voimme rakentaa arjen rutiineja, jotka edistävät aivojen palautumista ja toimintaa. Liiallinen stressi ja kuormitus voivat aiheuttaa ei-toivottua käyttäytymistä, mutta ennakoimalla ja tukemalla lapsen jaksamista voimme ehkäistä tällaisia tilanteita.

Kolme tärkeää aivoaluetta

Aivoista puhutaan usein kahdella tavalla: ylä- ja alakerran (ajattelu- ja reaktiotaso) käsitteillä. Olemme joko aivojen ylätiellä ja tällöin ajattelu sekä looginen päättely onnistuu. Tunnekuohussa tipumme alatielle, olemme taistele ja pakene tilassa, eikä toiminta eikä ajattelu suju. Toinen vaihtoehto on aivojen ja toiminnan yhteys kolmijakona. Kolmijaossa alueet koostuvat reaktioalueesta, tunnealueesta ja ajattelun alueesta. Itse käytän tätä kolmijakoa, koska se auttaa ymmärtämään aivojen eri tiloja ja ennakoimaan tilanteita.

Toiminnan ja tunteiden näkökulmasta puhun vihreästä, keltaisesta ja punaisesta alueesta:

Vihreä alue: Olemme rauhallisia, tasapainoisia ja koemme mieluisia tunteita. Voimme oppia uutta, tehdä yhteistyötä ja noudattaa ohjeita. Voimme käyttää aivojemme koko kehitystason mukaista kapasiteettia.

Keltainen alue: Kun koemme tilanteen uhkaavaksi tai olemme väsyneitä, siirrymme tunnealueelle. Tällöin niin sanotut tunneaivot aktivoituvat ja alkavat havainnoida tarkemmin ympäristöä uhkien varalta. Tällöin on vaikea kuunnella, säädellä tunteita ja seurata ohjeita, koska osa energiasta menee tilanteen havainnointiin.

Punainen alue: Stressin tai uhan alla putoamme reaktioalueelle, jossa käyttäytyminen lähtee selviytymisvaistoista. Toimimme tunnekuohussa eikä toimintamme välttämättä ole ollenkaan loogista. Selkeä ajattelu tai ohjeiden noudattaminen on tällöin mahdotonta, koska aivot ovat hälytystilassa.

Aikuisen rooli

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta pysymään mahdollisimman paljon vihreällä alueella. Lapsen aivojen etuotsalohko, joka mahdollistaa rauhallisen ja tasapainoisen toiminnan, on vielä kehittymässä ja jatkaa kasvuaan aina 25–30-vuotiaaksi. Tämän vuoksi lapsi tarvitsee aikuisen tukea pysyäkseen vihreällä alueella. Ennakoimalla ja harjoittelemalla yhdessä voimme laajentaa lapsen vihreää aluetta ja auttaa häntä löytämään keinoja tasapainon palauttamiseen.

Mitä enemmän näitä taitoja harjoitellaan etukäteen, sitä paremmin lapsi oppii selviytymään haastavista tilanteista.