Ensimmäisen kerran kohdatessani lapsella tunteiden sinisen alueen, muistan hämmentyneeni tilanteen odottamatonta käännettä. Olin hyvin tietoinen ja koulutettu toimimaan lapsen raivon, huutamisen tai aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen, mutta nyt sain vastaani tunteiden täysin toisen laidan. Mitään ei tullut ulos, vaan lapsi vajosi sisään mielensä syövereihin. Sain kuitenkin tilanteeseen selvyyden etsittyäni tietoa ja törmättyäni polyvagaaliseen teoriaan.
Stephen Porgesin polyvagaalisen teorian mukaan tunteiden säätelyssä on myös taistele-pakene tilan lisäksi jähmety-pyörry tila, joka tulee esiin esimerkiksi alussa kuvaamani tilanteen käyttäytymisen tavoin. Tunteet eivät purkaudu ulospäin vaan lapsen voisi kuvailla menevän ”lukkoon”. Opin silloin, että tunteiden jaottelu ei olekaan kaksijakoinen, tunteiden tasapaino tai taistele-pakene tila, vaan kolmijakoinen johon kuuluu myös jähmety-pyörry tila.
Miten nämä näkyvät lapsessa?
Punaisella alueella muun muassa lapsen hengitys tihenee, keho jännittyy ja sydämensyke kohoaa. Aivojen alaosa ottaa vallan tunteista ja kehoista ja ”kaasu menee pohjaan”. Seurauksena lapsi voi muun muassa heitellä tavaroita, huutaa tai käyttäytyä muuten verbaalisesti ja fyysisesti aggressiivisesti. Voimakkuus riippuu lapsesta ja tilanteesta.
Vihreä alue on nk. normaalialue. Lapsi voi säädellä omaa kehoaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Hän tuntee olevansa hallinnassa ja kestää myös hankalia tunteita ja pettymyksiä. Lapsi pystyy olemaan tasapainossa eri tilanteiden ja tunteiden kanssa.
Sinisellä alueella lapsen tunteiden tasapainotila on myös järkyttynyt. Tilanteen tuoma mielipaha ei kuitenkaan ole vienyt lasta punaiselle alueelle, vaan siniselle alueelle, jossa keho menee ”jarrutilaan”. Lapsi reagoi negatiiviseen tilanteeseen sulkeutumalla. Seurauksena lapsi voi hiljentyä kokonaan, poistua paikalta tai mielellisesti ”irrottaa itsensä tilanteensa”. Keho reagoi hidastamalla hengitystä, hitaammalla sydämen sykkeellä ja katsekontaktin välttämisellä. Tällainen tila on lapselle haitallista.
Lapsi ei tietoisesti mene punaiselle tai siniselle alueelle, vaan kyse on kehon reaktiosta. Lapsi tarvitsee aikuista sisäisen tilan säätelemiseen.
(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)
Mitä jos lapsi meneekin siniselle? Ei raivoa, huuda, vaan jähmettyy ja vetäytyy kuoreensa?
Tässä voi mennä parillakin tavalla metsään. Ensinnäkin voi ajatella, että lapsella ei ole mitään hätää, koska ulospäin ei näy juuri mitään. Lapsiryhmässä lapsi saatetaan jättää yksin, koska hän ei aiheuta vaaraa ympäristölleen ja punaisella alueella olevat lapset tuntuvat tarvitsevan aikuisen nopeampaa reagointia.
Sinisellä alueella ollaan kuitenkin samojen haasteiden edessä kuin punaisella alueella. Tilanne ei ole tasapainossa. Lapsella on huono olla. Lapsen keho on lukossa. Lapsi tarvitsee apua päästääkseen tasapainoon, mielen ja kehon normaalille vihreälle alueelle.
Itse koen tämän alueen olevan jopa vaikeampi. Kuten punaisella alueella, lapsi ei ole vastaanottavaisessa tilassa, eikä kommunikaatio suju. Tässä ei kuitenkaan yritetä ”jarruttaa” lapsen kehon reagointia vaan saada purettua ”jähmettyminen” ja ”herättää” keho ja mieli pois pelästymisen tilasta.
Miten sitten auttaa lasta ”sinisellä alueella”?
1. Kontaktin luominen
Tärkeää on se, että lasta ei näissä tapauksissa jätä lasta yksin, vaan aikuinen pyrkii luomaan lapselle turvallisen tunteen ottamalla syliin, lempeällä kosketuksella tai rauhallisella puheella. Tarkoitus on saada keho ja mieli pois pelästymisen tilasta.
Musiikin tai laulamisen on tutkittu auttavan. Ne voivat auttaa ”pelästyneen” mielen tavoittamisessa. Sanat eivät usein tässä tilanteessa tavoita lasta, joten hyräily toimii myös.
Vaikka ”kuulolaite” olisikin poissa päältä, laulettu musiikki voi tavoittaa mielen. Niinpä musiikki tai rauhoittava puheääni voivat avata pelästyneen mielen, vaikka sanojen merkitystä ei ”kuullakaan” – Psykologi Tuija Matikka
Lapsen itsesäätelykeinoja lisää täältä.
2. Vahvista tunne- ja itsesäätelytaitoja
Tilanteessa toimimisen lisäksi tarkoituksena on lisätä lapsen vihreää aluetta ja ehkäistä häntä lipumasta punaiselle tai siniselle alueelle. Hyvät tunne ja itsesäätelytaidot laajentavat vihreää aluetta ja auttavat lasta pysymään tasapainossa vihreällä alueella. Tunnetaitoja ja itsesäätelykeinoja harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa silloin, kun lapsi on vihreällä alueella eli tasapainossa. Tunteiden tunnistaminen, käsitteleminen ja sääteleminen ovat osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
3. Pohdi ”triggereitä” eli tilanteen laukaisevia tilanteita
Mieti missä tilanteissa lapsi tuntuu menevän ”siniselle alueelle”. Mitkä asiat saavat lapsen reagoimaan tällä tavalla? Kun tunnet lapsen tavat, osaat ennakoida niissä tilanteissa, jotka voivat ”ajaa” lapsen pois vihreältä kaistalta. Esimerkiksi jännittäviä tilanteita voi käsitellä ja keskustella lapsen kanssa etukäteen ja näin välttää tunnetasapainon järkkyminen.
4. Vahvista yhteyttä
Turvallinen suhde ja luottamus aikuiseen auttaa lasta pysymään pidempään vihreällä alueella. Aikuisen läsnäolo, yhdessäolo, lapsen kuunteleminen ja mielenkiinto lapsen asioita kohtaan vahvistavat yhteyttä. Esimerkiksi vuorovaikutuksellinen leikki aikuisen kanssa vahvistaa hyvin tätä yhteyttä ja lapsen tarvitsemia taitoja.
Lapsi tarvitsee aikuista sisäisen tilansa säätelyn avuksi. Porgesin mukaan aikuinen voi auttaa lapsen mieltä jäsentymään ollessaan itse sosiaalisen liittymisen tilassa. -Leikola, Mäkelä, Punkanen
Lisää polyvagaalisesta teoriasta
Siegel, Daniel J. The Yes Brain. 2018. Bantam Books: New York.
Duodecim-lehti: Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma (löytyy myös hyviä lisälähteitä)
Viimeisimmät kommentit