Vahvuus 10: Reiluus

Muistan lapsuudestani joululahjojen laskentahetken. Kun kaikki joululahjat oli jaettu, aloimme laskea. Sinä jouluna kummallakin oli 14 lahjaa. Tuntuu, että äitini oli tehnyt laskentaa yhdessä meidän kanssamme ja huokasi helpotuksesta, jos jako oli onnistunut tasan. Meitä lapsia oli kaksi ja kaikki jaettiin tasan. Se oli meistä reilua ja oikein tehty.  Pitkään ajattelin, että reiluus on sama kuin se, että kaikki saavat saman verran. Reiluuden käsite ja sen laajuus avautui kokonaan vasta aikuisuudessa.

”Kaikille saman verran.”

Usein tulee kyllä sellainen tunne, että lasten kesken reiluus on hyvin paljon juuri sitä, että kaikki jaetaan tasan, niin hyvässä kuin pahassa. Saman kokoinen pala kakkua tai yhtä monta keksiä kuin sisarukselle tai kaverille. Jokainen saa vuorollaan olla jonon ensimmäinen tai valita yhteisen leikin. Kaikki saavat myös saman verran tehtäviä. Jokainen vuorollaan auttaa jakamaan lautasia ja jokainen siivoaa leikkinsä jäljet. Kaikkia koskevat samat säännöt niin arjessa kuin juhlassa, peleissä sekä leikeissä.

Kun kaikki tuntevat, että heitä kohdellaan reilusti, kaikki tuntuu sujuvan helposti.

Mutta yksikin muutos tai uusi tieto, voi muuttaa tilanteen. Kuka tekee perheessä sen kotityöt, joka on kipeä? Vai onko reilua jättää kipeän osuus tekemättä ja hän tekee kaksin verroin töitä kun on taas terve? Miten jaetaan koululaiset kahdeksi jalkapallojoukkueeksi, kun osa on harrastajia ja osa aloittelijoita? Onko reilua, että he saavat valita itse vai yritetäänkö tehdä joukkueista mahdollisimman tasaisia?

Reiluuden kohdalla palataan uudestaan ja uudestaan saman kysymyksen äärelle. Kun olemme saaneet kaiken tiedon, on aika punnita vaihtoehtoja ja pohtia.

Yksi keskustelunvirittäjä, mitä olen käyttänyt pienten kanssa reiluuden pohdintaan, liittyy  nallekarkkeihin.

Keskustelen 3-5-vuotiaiden lasten kanssa reiluudesta. ”Minulla on tässä nallekarkkeja. Näitä on 20 ja meitä on kaksitoista. Miten voisimme jakaa nämä? ”. ”Jokaiselle yksi!” tulee heti tomera vastaus erään lapsen suusta. Tämä on myös yleisin vastaus, minkä saan. ”Olette sitä mieltä, että jokaiselle annetaan yksi.” vahvistan ja jaan ensimmäisen kierroksen. Sitten jatkan pohdintaa: ”Meille jää vielä kahdeksan. Kaikille ei siis riitä toista, mutta kenelle voisin antaa nämä, jotka jäävät?” Tämän jälkeen vastaukset ovat vaihtelevampia. ”Säästetään toiseen kertaan, jolloin ollaan ostettu kaikille tarpeeksi karkkeja”, ”Arvotaan.” tai ”Pidetään kilpailu”.

Jatkan lasten kanssa pohtimista ja ehdotan esimerkiksi: ”Mitä jos annetaan karkit sille, joka on siivonnut eniten kerhon leluja?” tai ”Sille joka on ryhmän vanhin?” tai ”Annetaanko Annalle, kun se on ollut monta kertaa kipeänä, eikä ole päässyt kerhoon?”

”Olisiko se reilua?”

Yleensä tämän jälkeen tulee hiljaista. Pienet mielet miettivät vastauksia. 

Olen saanut lapsilta hyvin teräviä vastauksia. ”Ei ole reilua. Sinun olisi pitänyt kertoa ennen siivousta, että se joka kerää eniten ja enemmän karkkeja. Sitten se olisi ollut reilua.” tai odottamattomia ehdotuksia, ”Eikö meidän pitäisi enemmänkin antaa ryhmän pienimmälle, jotta se kasvaa yhtä isoksi kun me muut?”

Reiluus on mielenkiintoinen ja monimuotoinen asia. Sitä ei ole helppoa käsitellä (varsinkaan alle kouluikäisten kanssa). Olemme kuitenkin löytäneet montaa asiaa mitä reiluus voi tarkoittaa.

Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti eli on samat oikeudet ja velvollisuudet. Kaikilla on oikeus leikkiä leluilla, mutta kaikkien on myös kerättävä omat lelut pois. Yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi kerrotaan ensin, jos jostain toiminnasta, kuten suuremmasta siivouksesta saa jotain erikoista. Samoin peleissä ja leikeissä kaikkia kohtaan on samat säännöt. Kuunnella ja tulla kuulluksi. Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä ja kaikilla on oikeus vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskettavat itseään. Kaikkien myös tulee kuunnella toisen toiveita ja pyyntöjä. Pidetään toisten puolta. Jos näemme, että joku käyttäytyy epäreilusti puutumme tilanteeseen. Yleensä lapset päätyvät myös samaan lopputulokseen:

Reiluuden käsitettä voi pohtia paikallistasolla ja maailmanlaajuisesti.

Paikallisesti voi käsitellä niitä asioita, miten reiluuden toteutuminen koskee suoranaisesti minua. Miten reiluus toteutuu siinä ympäristössä, missä olen tekemisissä muiden kanssa, kuten kotona, koulussa, töissä, harrastuksissa tai muissa sosiaalisissa piireissä. Millä tavalla voin olla reilu perheenjäsen, reilu kaveri tai reilu työkaveri? Ovatko lähellä olevat ihmiset reiluja minua kohtaan ja miten voisin olla reilu heitä kohtaan?

Maailmanlaajuisesti voi käsitellä niitä asioita, jotka eivät suoranaisesti kosketa minua, mutta vaikuttavat koko maailman tilaan. Onko reilua, että jotkut lapset pääsevät kouluun ja toiset joutuvat menemään töihin? Miten saataisiin koko maailma toimimaan reilulla tavalla? Mitä minä voin osaltani tehdä, että reiluus lisääntyisi kaikkialla? Miten voisin olla reilu ihminen?

Mitä reiluus on?

Reiluus on kaikkien tasa-arvoista kohtelemista ja sen ymmärtämistä mikä on missäkin tilanteessa oikein ja mikä väärin. Reiluus on sitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä kohdella eri tavalla esimerkiksi syntyperän tai uskonnollisen suuntautumisen takia. Myötätunto, oikeudenmukaisuus ja joustavuus liittyvät reiluuteen. Reiluus on sopimuksista kiinni pitämistä, kaikkien vaihtoehtojen punnitsemista ja pohtimista, toisten kunnioittamista ja joustavuutta.

Miksi se on tärkeää?

Reiluus on tärkeä taito itsensä ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Se liittää ihmisiä yhteen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että minua ja muita kohdellaan reilusti. Reiluus laittaa miettimään asiaa myös toisen näkökulmasta ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Epäreiluus taas aiheuttaa ristiriitoja ja epäsopua. Toiminen yhdessä muiden ihmisten kanssa sujuu paremmin, kun kaikkien reiluus otetaan yhteiseksi tavoitteeksi.

Onko reiluus vahvuuteni?

Ajattelet, että taustaan ja ominaisuuksistaan huolimatta kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Kaikkien tasapuolinen kohtelu on sinulle tärkeää

Pidät huolta siitä, että oikeus toteutuu ja puolustat heikompia

Sinulle jokainen on samanarvoinen ja kohtelet heitä sen mukaisesti

Osaat myös tarvittaessa joustaa tilanteissa

Reiluuden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus

Viikon vahvuutta arvuutellaan tällä kertaa kuva ja synonyymiarvoituksin.

a) Kuva-arvoitus: Mihin tämä merkki liittyy?

Voit ottaa jonkun reiluuteen liittyvän merkin. Esimerkiksi Reilun Kaupan merkin. Arvuutelkaa mihin vahvuuteen merkki voi kuulua.

b) Synonyymiarvoitus: Mikä vastaava sana?

Luettele reiluus sanan synonyymejä. Rehtiys, tasapuolisuus jne. Näistä toisten tulisi arvata oikea vahvuus.

2. Reiluuden käsittely kuvakortin, kirjan tai keskustelun avulla.

Miettikää yhdessä, mitä reiluus mielestänne tuntuu, miten se näkyy teidän elämässä ja kuinka voisitte huolehtia siitä, että kaikkia kohdellaan reilusti? Miettikää myös miksi reiluus on tärkeää ja mitä hyötyä on siitä, että kaikkia kohdellaan reilusti? Tarkastelkaa keskustelussa kaikkien mielipiteitä ja hyväksykää myös se, että teillä voi olla erilainen käsitys reiluudesta. Mitä on reilu peli, millainen on reilu ystävä ja millaista on reilu kohtelu?

Toimintakorttiin liittyviä kysymyksiä:

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
2. Mitä linnut voisivat ajatella?
3. Mitä he voisivat sanoa?
4. Mitä he voisivat tuntea?
5. Onko se mitä kuvassa tapahtuu hyvä asia ja miksi?

3. Reilu perhe

Miettikää, miten teidän perheessä huolehditaan siitä, että kaikkia kohdellaan reilusti. Miten jakautuvat velvollisuudet kuten kotityöt, miten edut ja vapaa-aika? Jokainen perheenjäsen saa täydentää kaksi lauseenaloitusta. ”Minusta on reilua, että…” ja ”Minusta on epäreilua, että…” Näin jokainen saa äänensä kuuluville. Tarvittaessa voi tehdä useita lauseita.

Kaikilla ei välttämättä ole samaa ajatusta reiluudesta. Siksi asioita on hyvä pohtia monelta kantilta ja kaikkien näkökulmasta. Esimerkiksi kotitöissä voi miettiä, onko reilua, että kaikki tekee saman verran vai ikätason mukaisesti? Ovatko toiset työt hankalampia kuin toiset tai vievät enemmän aikaa?

Miettikää myös kenen teidän perheenjäsenen vahvuutena on reiluus. Kuka pitää huolta, että asiat sujuvat reilusti ja kuka puuttuu tilanteeseen, jos havaitsee epäreiluutta? Miten voisitte kaikki huolehtia reiluuden toteutumisesta perheessänne?

4. Reilusankari

Luokaa oma sankarihahmo, jonka vahvuutena on reiluus. Piirtäkää tai askarrelkaa hahmo sekä keksikää sille nimi. Miettikää, millä tavalla hän tekee maailmasta reilumman paikan? Miten hän toimii, kun näkee, että joku jätetään pois leikistä tai ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti? Voitte keksiä hahmolle myös oman moton ja piirtää vaikka sarjakuvatarina, jostain tilanteesta, missä hän huolehtii reiluuden toteutumisesta.

5. Reilu maailma

Miettikää yhdessä, miten voisitte jokainen omalla kohdallaan huolehtia siitä, että kaikkia kohdellaan reilusti. Tätä voi ajatella paikallisesti sekä maailmanlaajuisesti. Huolehditteko, että harrastuksissa kaikki pelaa reilua peliä? Käytetäänkö teidän perheessä reilun kaupan tuotteita tai tuetteko muulla tavoin kaikkien ihmisten tasa-arvon toteutumista? Miettikää oman perheenne tapa lisätä reiluutta.

Kuinka vahvistaa reiluutta?

1. Ole reiluuden malli

Pidä huoli, että kohtelet lasta sekä muita ihmisiä reilusti. Pyri siihen, että kotonanne on hyvä ilmapiiri, jossa huolehditaan, että arjen asiat jakaantuvat oikeudenmukaisesti ja reilusti. Käsitys reiluudesta kasvaa siitä tavasta, kuinka reilusti lapsi tuntee ihmisten häntä kohtelevan ja miten näen läheisten ihmisten kohtelevan muita.

2. Ohjaa empatiaan

Kun lapsi tuntee, että häntä on kohdeltu epäreilusti, nostaa se usein suuria tunteita. Vihaa, pettymystä ja surua. Lapselle tulee helposti sellainen olo, että hänkään ei halua olla reilu, jos muut eivät ole. Ohjaa lasta näkemään tilanteen kaikkien osapuolien näkökulmat ja hoitamaan tilanne reilulla tavalla ainakin omalta osaltaan.

3. Harjoittakaa kiitollisuutta

Kiitollisuuden harjoitteleminen vähentää sosiaalista vertailua ja auttaa lasta keskittymään niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Jos tuntuu, että lapsi jää kiinni asioihin, jotka tuntuvat hänestä epäreilulta, niin on hyvä nostaa esiin myös reiluuden tapahtumat. Missä häntä kohtaa on oltu reiluja, missä hän on ollut muita kohtaan reilu ja millä muilla alueilla reiluus tuntuu toteutuvan?

4. Auta löytämään hyvä puoli

”Miksi mä en ole pitkä, niin kuin muut meidän luokan pojat? Se on niin epäreilua, että toiset ovat vaan syntyjään ihan hujoppeja ja toisista tulee tällaisia hukkapätkiä.” toteaa eräs nuori nuortenillassa. Tekisi mieli nauraa pojan hauskoille sanavalinnoille, mutta huomaan asian olevan tärkeä. ”Sano minulle kolme asiaa, mitä etua lyhyydestä on?” haastan pojan ajattelun ja jään jännittyneenä odottamaan reaktiota. Ensiksi poika katsoo minua hämmentyneenä hiljaa, sitten hymyilee ja miettii. ”Tekisi mieli listata vain niitä asioita, joissa se on haitta, kuten koripallossa.” hän sanoo. ”Ne tulevat varmasti helpommin mieleen, mutta varmasti jotain hyötyäkin on. Haluaisin kuulla niitä.” jatkan haastamista. ”Okei.” poika toteaa ja jää hetkeksi miettimään, kunnes jatkaa: ”Mulla ei ole koskaan sitä ongelmaa, että housut olisivat liian lyhyet.”, ”Mä voin myös hyvin nukkua kaverin sohvalla ilman selkäkipuja, koska se sohva ei ole mulle liian lyhyt”, ”Enkä mä koskaan lyö päätäni oven karmeihin ja pääsen aika pienistäkin paikoista pujahtamaan sisälle.” hän listaa. ”Siinähän oli jo neljä ja aika lyhyellä pohdinnalla. Varmasti löytyy lisääkin.” vastaan iloisena. ”Niin olikin” poika toteaa hymyillen ja jättää aiheen murehtimisen ainakin siltä illalta.  

Auta lasta löytämään hyviäkin puolia niistä tilanteista, mitkä eivät tunnu reilulta. Kyse voi olla sellaisesta asiasta jolle lapsi (tai kukaan muukaan) ei voi mitään, kuten pituus tai muut fyysiset ominaisuudet. Tai kyse voi olla tilanteesta, joka on tai tuntuu epäreilulta, mutta siitä voi myös oppia jotain uutta.

”Mä olin ainoa meidän luokassa jonka perheellä ei ollut varaa vuokrata tai ostaa vanhojentanssipukua” kertoi äskettäin eräs vanha tuttuni. ”Musta se oli niin epäreilua, että muut pystyivät helposti hankkimaan kauniit puvut ja mä jouduin itse ompelemaan äidin vanhalla singerillä itselleni puvun. Siihen kului monta iltaa ja paljon kyyneliä. Vaikka se ei siltä silloin tuntunut, niin nyt olen asiasta oikeastaan kiitollinen. Tilanne sai mut luomaan uutta ja löytämään sellaisia taitoja itsestäni, mitä en tiennyt osaavani. Juhlassa muilla tytöillä oli tosi paljon samanlaisia pukuja, mutta mun pukua oli vain se yksi kappale. Se oli uniikki. Samalla mä opin ompelemaan ja nyt vanhempana olen ommellut paljon vaatteita itselle ja mun lapsille. Tätäkään en olisi varmaan tehnyt, jos ei olisi silloin ollut pakko.”

Epäreiluista tilanteista voi myös löytää hyviä asioita. Ne voiva toimia oppimiskokemuksina tai ne voivat opettaa uusia asioita itsestään. Merkityksen löytäminen vaikeista tilanteista auttaa selviämään niistä paremmin.

 5. Opeta joustavuutta

Joustavuuteen auttaa tilanteen näkeminen tapauskohtaisena ja tarkastella kokonaiskuvaa. Jokaisen kerran ei tarvitse mennä samalla tavalla. Välillä tilanteet muuttuvat, kun joku sairastuu tai tulee muita esteitä/muutoksia. Välillä reiluuden toteutuminen vaatii suunnitelmien muuttamista.

Materiaali

Olen käyttänyt lasten kanssa reiluuden käsittelyssä reilun kaupan materiaalia, jota löytyy reilun kaupan nettisivuilta. Mielestäni se on sitonut yhteen monia hyviä aihealueita, mitä olen halunnut käydä läpi lasten kanssa, kuten reiluutta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja lapsityövoiman vastustamista. Materiaali on myös lapsista ollut kiva ja se on jäänyt lasten mieleen.

”Tossa banaanissa on reilun kaupan merkki!” huutaa lapsi innoissaan ja osoittaa toisen lapsen eväitä kerhon ruokapöydässä. Banaania kädessä pitävä lapsi hymyilee ylpeänä ja toteaa: ” Niin on. Äiti osti.” Kerhon jälkeen juttelen äidin kanssa tapahtuneesta ja kerron ihanasta bongaushetkestä. Äiti hymyilee ja kertoo lasten olleen aivan innoissaan kaupassa viime kerhokerran jälkeen etsien reilun kaupan merkkejä. Sitten he olivat löytäneet reilun kaupan banaaneja ja niitä sitten piti saada seuraavalle kerhokerralle.

Toiseksi reiluuden vahvuus sopii hyvin lapsen oikeuksien käsittelemiseen. Sitä voi käsitellä lapsen oikeuksien päivänä tai muuna teemaan sopivana ajankohtana.

Reilun kaupan viikko ja lapsen oikeuksien päivä ovat hyviä ajankohtia reiluuden vahvuuden käsittelyyn.

 Lisää reiluudesta

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents

Reilun kaupan sivusto

Lapsen oikeuksista täältä