Jaa tämä

Olen nähnyt lapsissa monenlaista rohkeutta elämäni aikana.

 

”Katso! Mä lakkasin mun kynnet kaikki eri väreillä.” iloitsee nuori tyttö esitellen minulle käsiään. 

Rohkeus olla oma itsensä.

”Sinä olet minulle todella tärkeä.”  kuulen lapsen kuiskaavan toiselle kesken leikkien.

Rohkeutta ilmaista tunteitaan.

Älä puhu minulle noin rumasti” koululainen sanoo tomerasti sijaiselle.

Rohkeus puolustaa omia oikeuksiaan.

”Kyllä kaikki pitää ottaa mukaan.” sanoo kerholainen toiselle.

Rohkeus puolustaa muiden oikeuksia.

”Mä hyppään nääääin korkealta!” huutaa kiipeilytelineessä kiikkuva lapsi.

Rohkeutta kokeilla omia rajoja.

”Musta tulee isona astronautti.” ilmoittaa juuri koulunsa aloittanut poika.

Rohkeus tavoitella unelmiaan.

Keskustelen alakoululaisten kanssa rohkeudesta. Löydämme esikuvia elokuvista, kuten animaatiohahmo Mulan; muusikoista, kuten kiusaamista vastustavasta Elastisesta; tv-tähdistä kuten duudsoneista ja sitten aivan läheltä koulumaailmasta, opettajista sekä muista koululaisista.

”Mä en pelkää yhtään mitään.” julistaa yksi poika rohkeana. Muiden katseet vaikuttavat epäileviltä ja kun kukaan ei yhdy hänen sanomaansa, hän jatkaa lievennyksellä: ”Tai pelkään, mutta ei se estä mua tekemästä asioita.”

”Olet asian ytimessä.” nappaan kiinni pojan lauseesta. ”Rohkeus ei tarkoita sitä, että ei pelkäisi mitään. Rohkeutta on että toimii pelosta huolimatta.” 

Rohkeuden vahvuutta käsitellessä lasten ensimmäinen tehtävä on etsiä lehdistä ja verkosta tarinoita rohkeudesta. Niitä löytyy monia ja ilma täyttyy pian tarinoiden tiivistelmistä ja lehtien otsikoista: ”Bussissa yksi poika esti muita poikia kiusaamasta yhtä kolmatta poikaa.”; ”Laulaja Sanni uskaltaa olla oma itsensä.”; ”Rohkea lapsi pelasti koiran hukkumasta”, lapset huutelevat. ”Täällä on mielenosoittajia osoittamassa mieltä ihmisoikeuksien puolesta. Eiks se oo aika rohkeaa?” joku kysyy. Kysymys saa vastaukseksi nyökkäyksiä ja hyväksyvää hyminää. Nopeasti löydämme hyvin monenlaisia rohkeuden muotoja eri-ikäisissä ihmisissä, lapsissa ja aikuisissa.

Otan esiin lappuja, jossa on jokaisen nimi. Aloitan kysymällä, missä he itse ajattelevat olevansa rohkeita? Pienen pohdinnan jälkeen vastauksia alkaa sadella. ”Mä uskallan sanoa mitä mä ajattelen, vaikka muut olisi eri mieltä.”; ”Mä harrastan parkouria ja siinä pitää tehdä paljon rohkeita hyppyjä”; ”Mä menin ruokalassa istumaan yksin olevan lapsen kanssa.”. Kaikille ei esimerkit tule heti mieleen, mutta silloin muut auttavat. ”Viime viikolla sä heittäydyit jalkapallossa sen pallon eteen, kun olit maalivahtina, vaikka se pallo tuli tosi kovaa ja taisi osua sua sit päähän. Se oli musta rohkeaa.” Viikon ajan täydennämme jokaisen rohkeusympyrää sitä mukaan kun näemme itsessämme tai toisissamme rohkeutta.

Saman ryhmän kanssa teimme vielä rohkeusbongausta, suunnitelmia oman rohkeuden vahvistamiseksi ja muiden rohkeaksi auttamiseksi.

Rohkeutta on helppo käsitellä monipuolisesti ja se yleensä herättää hyvää keskustelua, niin pienissä kuin isoissa lapsissa.

 

Mitä rohkeus on?

Rohkeus on kykyä toimia pelosta huolimatta. Se ei siis tarkoita pelottomuutta, vaan sitä, että tekee asioita ja menee kohti tavoitteitaan vaikeuksista ja vastustuksista huolimatta. Rohkeus on riskinottoa ja heittäytymistä ja sitä esiintyy monessa muodossa. Voit olla fyysisesti rohkea ja harrastaa monia extreme lajeja. Voit olla emotionaalisesti rohkea ja kertoa tunteesi avoimesti. Taloudellisesti rohkea ihminen uskaltaa ottaa riskejä sijoituksissa ja moraalisesti rohkea puolustaa muiden oikeuksia. Rohkeutta arvostetaan ja sitä tavoitellaan universaalisti.

 

Miksi se on tärkeää?

Rohkeus vie eteenpäin ja saa meidät tekemään asioita. Rohkeus vie meidät uusille alueille. Se tuo elämään merkitystä, kun pelko ei pidättele meitä tekemästä asioita joita haluaisimme tehdä ja saavuttaa. Rohkeus säätelee pelkoa ja laittaa sen oikeisiin mittasuhteisiin. Uskallamme tehdä uusia asioita ja tavoitella haluamiamme asioita. Rohkeus liittyy myös muihin vahvuuksiin kuten myötätuntoon. Rohkeutta tarvitaan, jotta tekee myötätuntoisia tekoja.

Myötätuntoiset teot vaativat rohkeutta toimia toisten hyväksi. -Huomaa hyvä – kirja

Onko rohkeus minun vahvuuteni?

Uskallat kokeilla uusia asioita ja ottaa riskejä

Avaat suusi myös silloin kun olet eri mieltä muiden kanssa

Olet rohkeasti oma itsesi muiden mielipiteistä huolimatta

Puolustat urhoollisesti myös muita

Sisäinen äänesi kannustaa ja rohkaisee sinua kulkemaan eteenpäin

Vaikka epäonnistuisit, lähdet yrittämään uudestaan

 

Rohkeuden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus

Tällä viikolla vahvuutta arvuutellaan toimintakortin ja lorun avulla.

a) Arvaa kuvasta: Näytä toisille toimintakortti (peitä teksti) tai joku muu kuva, jossa näkyy rohkea teko. Kysy mistä vahvuudesta tässä voisi olla kyse.

b) Arvaa lorusta: Keksi loru jossa vahvuus tulee esiin.

Ratkaise nyt tämä sana,

Onko se sinnikkyys vai oletko vaatimattomana?

Hieman täytyy mietiskellä,

Käyttää aivonystyröitä ja pohdiskella,

Etukirjaimista vastaus muodostuu,

Uskon että se sinulta luonnistuu,

Siinä on se juttu, etukirjaimista löytyy vahvuus tuttu!

2. Vahvuuden käsittely tarinan, kertomuksen tai toimintakortein

Rohkeudesta löytyy paljon tarinoita sanoma- ja aikakausilehdistä. Voi etsiä itse tai laittaa lapset etsimään tarinoita rohkeudesta. Miettikää mitä rohkeus on, missä olette nähneet sitä? Millä tavalla olette itse rohkeita ja mitä rohkeita tekoja olette tehneet?

Pienten lasten kanssa voi lukea kirjan rohkeudesta tai mietiskellä rohkeutta toimintakorttien avulla.

3. Rohkeudenympyrä

Piirtäkää ja täyttäkää teidän rohkeusympyrä, johon täydennätte kaikki alueet joissa kukin on rohkea ja miten se näkyy? Miettikää tilanteita, joissa itse olette osoittaneet rohkeutta. Millaista rohkeutta se on ollut ja miltä se tuntui? Mitkä asiat auttoivat minua olemaan rohkea ja pääsemään tavoitteeseeni? Kertokaa myös millaista rohkeutta olette nähneet läheisissänne. Mitä hän teki ja mitä tapahtui?

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

Rohkeuden eri alueita

4. Minun rohkeuden askeleeni

Jos haluat vahvistaa rohkeuttasi jollain alueella, tee suunnitelma sen toteuttamiseksi. Mieti askel askeleelta miten pääset tavoitteeseesi.

Aseta tavoite, mieti miten etenet, kartoita mahdolliset esteet ja mieti valmiiksi miten selviät jos esteitä tulee. Mieti kuka voisi olla rohkeuden tukija ja kannustajasi? Kuvittele jo etukäteen mitä tapahtuu, kun olet saavuttanut tavoitteesi. Miltä sinusta tuntuu ja mikä mielikuva auttaa sinua kohtaamaan haasteesi.

Anna on juuri muuttanut paikkakunnalle ja ei vielä tunne uuden koulun oppilaita. Annan tavoite on löytää rohkeutta saada koulussa uusia kavereita. Hän ei kuitenkaan uskalla oikein puhua kenellekään. Hän pelkää, että ei ole kiinnostava tai muut nauravat hänen sanomisilleen.  Aiemmassa koulussa hänellä oli kyllä paljon kavereita, mutta nyt uusi tilanne jännittää. Anna tekee suunnitelman, miten aikoo tutustua muihin koululaisiin ja kasvattaa rohkeutta pikkuhiljaa.

Jalanjälkiä

5. Rohkeuden esikuvani

Välillä on vaikea tietää, miten toimia eri tilanteissa. Yksi tapa lähestyä asiaa on miettiä jotain ihailemaansa henkilöä ja miten hän ratkaisisi asian. Oma rohkeuden esikuva voi löytyä lähipiiristä, esimerkiksi kummitäti tai olla julkisuuden henkilö. Kun eteen tulee tilanne, jossa tarvitaan rohkeutta, voi lähteä tekemään mielikuvaharjoitusta siitä, kuinka rohkeuden esikuvani ratkaisisi asian.

Hyvän mielen kortti

Kuinka vahvistaa lapsen rohkeutta?

1. Vahvista lapsen uskoa itseensä

Rohkeus on uskoa omiin kykyihin ja taitoihin kohdata tilanne ja toimia mahdollisista peloista huolimatta. Vahvistamalla lapsen minäpystyvyyttä ja uskoa itseensä kasvatat myös lapsen rohkeutta. Avain siihen, että lapsi uskoo itseensä, on se että joku aikuinen uskoo häneen ensin. Usko siis lapsen kykyyn olla rohkea ja kannusta häntä pienienkin askelten ottamisesta. Pelon moittiminen ”ei tuollaista nyt kannata pelätä” tai lapsen leimaaminen ”meidän Petteri on nyt tuollainen arkajalka” murentaa lapsen uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Lapsi ei rohkaistu lannistamalla häntä.

2. Auta lasta säätelemään pelkojansa

Pelkojen kohtaaminen, niistä puhuminen ja niiden käsitteleminen auttavat lasta säätelemään pelkojaan. Peloista kannattaa puhua ja miettiä, kuinka niitä on hyvä käsitellä ja millä tavalla lapsi voi kohdata pelkonsa.

Meillä on öisin makuuhuoneen ovessa kukkaverhot ja teipillä laitettu rivi legoukkoja vartioimaan ovea. Kukkaverhot valikoituvat sen takia, että lapsen mielestä möröt eivät pidä kukista ja legoukot luonnollisesti suojelevat kaikkia pahiksia vastaan. Nämä eivät poista lapseni pelkoja, mutta lapselle tulee sellainen tunne, että hän voi tehdä peloilleen jotain. Kukkaverhot ja legot tekevät konkreettiseksi ja näkyväksi sen, että asialle on tehty jotain. Tällä tavalla pelko ei vie yöunia tai estä lasta nukkumasta yöllä. Jopa tällaisilla pienillä teoilla lapsen pelon tunnetta voi vähentää.

3. Tee näkyväksi lapsen rohkeat teot

Usein lapset ovat rohkeita ainakin jollain alueella. Puuhun korkealle kiipeävä lapsi ei välttämättä uskalla puhua muille lapsille tai kaikille jutteleva kiivetä puuhun. Se, että lapsi tuntee itsensä rohkeaksi joillain alueilla, auttaa häntä olemaan rohkea toisillakin alueilla. Nosta siis esiin ne hetket, kun lapsi osoittaa rohkeutta. Vaikeuksia tai pelkoja kohdatessa muistuta häntä siitä rohkeudesta, jota hän on osoittanut muissa tilanteissa. Miettikää mitkä asiat auttoivat häntä olemaan rohkea tutussa asiassa ja mikä voisi auttaa häntä olemaan rohkea uusissa asioissa.

4. Lähde laajentamaan rohkeutta

Rohkeaksi tulee tekemällä rohkeita tekoja. Askeleiden tulee kuitenkin olla tarpeeksi pieniä. Epämukavuusalueelle ei usein uskalla rynnätä, mutta pienin askelin voi päästä pitkän matkan. Anna lapsen mennä omaa vauhtia, pakottamalla voit vain aiheuttaa lapsen pelkojen suurentumista. Esimerkiksi sosiaalisesti arkaa lasta ei kannata heittää ”kylmiltään veteen” ja jättää häntä yksin leikkimään suureen lapsiryhmään, vaan askel askeleelta tutustutaan muihin lapsiin yhdessä aikuisen kanssa. Lapsen rohkeus kasvaa tekemällä ja jokainen onnistunut askel vahvistaa hänen uskoa itseensä.

Materiaali

”Urhea kukonpoikani! Olet juuri pelastanut koko maatilan.” – kirjasta Raspi – urhea kukonpoika

Seuraavalla kerralla Mikolla oli taas jalassaan jänishousut. Jälleen susilapset pilkkasivat häntä. Mutta Mikko ei kuunnellut. – kirjasta Mikko Kettusen pupupöksyt

Muun muassa nämä kaksi kirjaa olen lukenut alle kouluikäisille lapsille kun olemme käsitelleet rohkeutta.

Kaksi lastenkirjaa

Lucas, Berny: Raspi – urhea kukonpoika  kertoo kukonpojasta, joka harjoittelee kiekumista (hyvä myös sinnikkyyden käsittelyyn!). Raspi ei vielä osaa ja harjoituksillaan saa muut ärsyyntymään. Tapahtumat vievät kuitenkin siihen, että tiukassa paikassa kaikki tarvitsevatkin juuri Raspia.

Heikkilä, Petra: Mikko Kettusen pupupöksyt on hauska tarina siitä, kuinka  Mikko menee kuvataidekouluun ja siellä tapahtuu kummia. Mikon pupupöksyt aiheuttavat muissa hilpeyttä, mutta Mikolla on rohkeutta olla oma itsensä ja loppujen lopuksi pupupöksyt pääsevät hyvin tärkeään asemaan.

Lisää rohkeudesta:

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents