Jaa tämä

Edessäni kävelee käsi kädessä lapsi hänen äitinsä. Heidän edellä kävelee iäkkäämpi nainen, joka kävellessään tipauttaa vahingossa hanskan maahan ja jatkaa matkaa huomaamatta sitä. Nainen ei ehdi kulkemaan kahta askelta eteenpäin, kun tyttö on jo nopeasti napannut hanskan ja vienyt sen naiselle. Nainen ilahtuu suunnattomasti lapsen ystävällisestä eleestä. Niin ilahdun minäkin. Pelkästään jo ystävällisen teon todistaminen saa hymyn kasvoilleni. Tutkimusten mukaan asia on juuri näin. Ystävällisyys on tarttuvaa, sillä tunnemme sen tuoman hyvän tunteen, jopa vain todistamalla ystävällisyyttä.

Näen ystävällisyyttä joka päivä, niin lapsissa kuin aikuisissa. Vaikka ystävällisyys on jo itsessään palkitsevaa, yritän muistaa antaa aina, varsinkin lapsille, positiivista palautetta todistaessani ystävällisyyttä.

 

Mitä on ystävällisyys?

Ystävällisyys on toisten huomioon ottamista, toisista ihmisistä kiinnostumista ja tekojen tekemistä heidän hyvinvointinsa eteen. Halua olla hyvä toisille. Ystävällisyys on empaattisuutta ja myötätunnon osoittamista toisia ihmisiä kohtaan. Ystävällisyys on omastaan jakamista ja toisten auttamista ilman odotusta vastapalveluksesta. Ystävällisyys on kykyä laittaa toisen tarpeet omien edelle ja olla epäitsekäs.

Jo se, että näemme toisen tekevän hyvää toiselle, tekee meille hyvän olon. Se nostaa meissä todennäköisesti myös halun toimia samoin.

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

 

Miksi se on tärkeää?

Ystävällisyys on lähtökohta onnistuneille ihmissuhteille ja koko sosiaaliselle hyvinvoinnille. -Huomaa hyvä -kirja

Se, että olemme hyviä toisiamme kohtaan ja ajattelemme toisten parasta on elinehtomme. Ystävälliset eleet sitovat ihmisiä myönteisesti toisiin ja tuovat hyvän olon niin tekijälle kuin vastaanottajalle. Toisten auttaminen, omastaan jakaminen ovat kantaneet meidät vuosisadasta toiseen. Toisten ihmisten hyväksyntä, tuki ja apu ovat ihmiskunnan selviytymisen kannalta erittäin tärkeässä osassa.

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

Kaksi kaverusta

Onko vahvuuteni ystävällisyys?

Olet ystävällinen ja ajattelet kaikkien parasta

Autat toisia odottamatta vastapalvelusta

Haluat olla hyvä toisia kohtaan

Olet mukana ihmisten hyvissä ja huonoissa hetkissä

Osoitat ystävällisyyttä myös tuntemattomia ihmisiä kohtaan

Harkitset sanojasi ja tekojasi, jotta ne eivät loukkaisi toisia

Ystävällisten tekojen tekeminen on osa arkeasi

 

Ystävällisyyden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus – arvaus

a) Vahvuusemoji – Versio 1 – yksi piirtää, kaikki arvaa

Tässä versiossa yksi toimii arvuuttajana. Arvuuttajan tulisi keksiä, millainen emoji voisi kuvata tätä vahvuutta. Hän piirtää emojin, joka hänen mielestä kuvaa vahvuutta ja muiden tehtävä on arvata, mistä vahvuudesta on kyse.

b) Vahvuusemoji – Versio 2 – muut piirtää, yksi arvaa

Tässä versiossa kaikki muut paitsi yksi näkevät viikon vahvuuden, yksi toimii emojien tulkitsijana. Jokaisen on tarkoitus keksiä vahvuutta kuvaava emoji ja piirtää se. Kuvat annetaan tulkitsijalle ja hänen tehtävänsä on yrittää arvata emojien kuvaama vahvuus.

2.Ystävällisyyden käsittely kertomuksen, keskustelun tai toimintakortin kautta

Ystävällisyydestä puhutaan todella monessa kirjassa, koska se on niin keskeisessä osassa sosiaalisia suhteita ja ihmisten hyvinvointia. Isompien lasten kanssa voi vaikka miettiä ystävällisyyteen liittyviä mietelauseita, tutkia jonkun ystävällisyydestä tunnetun elämää, esimerkiksi Dalai Laman. Pienempien lasten kanssa sadut ja tarinat avaavat parhaiten ystävällisyyttä ja ystävällisyyden hyötyjä. Esimerkkejä sopivista kirjoista löytyy artikkelin lopusta materiaali osiosta.

Huomaa Hyvä – toimintakorttiin liittyvät kysymykset:

  1. Millainen tunnelma kuvasta välittyy?
  2. Mikä tunne kuvaa katsellessa tulee mieleen?
  3. Mikä on lintujen suhde toisiinsa? Ystävät, sisarukset, koulukaverit?
  4. Mitä ennen tilannetta on tapahtunut?
  5. Mitä tilanteen jälkeen voisi tapahtua?
  6. Mitä keskimmäinen lintu voisi sanoa? (voitte piirtää myös puhekuplan)
  7. Mitä pieni lintu voisi vastata?

3. Ystävällisyyden bongaushetki

Pitäkää viikon verran ystävällisyyden bongausta, kotona, töissä ja harrastuksissa. Tehkää yhdessä lista tai seinäkuva niistä asioista,  millaisia ystävällisyyden tekoja on nähnyt päivän tai viikon aikana. Voitte keskustella myös miltä tuntui todistaa ystävällisyyttä.

4. Ystävällisyyden tähdet

Tehkää kuusisakaraisia tähtiä, johon keskelle kirjoitatte toisen henkilön nimen ja  jokaiseen sakaraan kirjoitatte yhden hyvän asian, ominaisuuden tai hyvän puolen toisesta ihmisestä. Lukekaa ne toiselle ääneen.

5. Pala ystävällisyyttä joka päivään

Ottakaa tavaksi tehdä joku ystävällinen teko joka päivä. Pienetkin ystävälliset teot lisäävät hyvinvointia, kuten hymyily muille ihmisille tai toisen auttaminen.

6. Ystävällisyys itseä kohtaan

On tärkeää olla ystävällinen myös itseään kohtaan. Miten huolehdin omasta jaksamisesta ja käytän positiivista sisäistä ääntä? Mieti mitä hyviä tekoja voisin tehdä myös itselleni. Järjestä aikaa harrastuksille ja levolle, yllätä itsesi pienillä hemmotteluhetkillä. Ole myös itsesi kannustaja!

 

Kuinka vahvistaa lapsen ystävällisyyttä

1. Osoita hyvä toisten auttamisessa

Lapsen tulisi saada kokemuksia siitä, miten hyvältä toisten auttaminen tuntuu. Aikuinen voi tässä toimia mallina kertomalla miten hyvältä on tuntunut auttaa toista tai kuinka hyvältä on tuntunut saada apua. Kun lapsi auttaa toisia on hyvä tarkastella tilannetta jälkikäteen miettimällä esimerkiksi, mitä hyvää auttamisesta seurasi ja miltä se tuntui? Sen kokemuksen saaminen, että ystävällisyys on tärkeää ja siitä hyötyvät kaikki, on tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta.

2. Nosta esiin ystävällisyyden hetket

Kun lapsi käyttää ystävällisyyden vahvuuttaan, ovat nämä hetkiä joihin kannattaa tarttua positiivisen vahvistuksen muodossa. Nosta esiin, kiitä ja kehu, kun lapsi käyttää ystävällisyyttä. Nosta esiin myös ystävällisen toiminnan hyöty lapselle tai avun saaneelle.

Esimerkiksi: Olipa todella ystävällistä ja ihanaa, että autoit Riinaa ulkovaatteiden riisumisessa. Nyt pääsette nopeammin yhdessä leikkimään.

3. Rohkaise toimimaan ystävällisesti ja vahvista toimintaa positiivisen palautteen kautta

Lasta voi rohkaista myös toimimaan ystävällisesti. Esimerkiksi voit pyytää lasta esittelemään koulua uudelle oppilaalle tai lausumaan kohteliaisuus jollekin ihmisille. Kun lapsi toimii toivotusti, anna hänelle positiivista palautetta ja auta näkemään ystävällisyyden hyödyt.

4. Kasvata lapsen empatiataitoja

Ystävällisyyteen liittyy vahvasti empatia ja kyky ymmärtää toisen ihmisen olosuhteita. Empatiaa voi opettaa muun muassa olemalla mallina empaattisuudesta, auttamalla lasta ymmärtämään omia tunteitaan ja käyttäytymistään, auttaa lasta löytämään yhtäläisyyksiä toisten ihmisten kanssa, ohjata katsomaan asiaa myös toisen näkökulmasta sekä ymmärtämään ja tulkitsemaan toisten tunteita.

5. Auta ottamaan sosiaalista vastuuta

Sosiaalinen vastuu on sitä, että lapsi ymmärtää oman toiminnan vaikutuksen muihin ihmisiin. Minun teoillani, toiminnallani ja käyttäytymisellä on merkitystä. Ne vaikuttavat ympärilläni oleviin ihmisiin. Auta lasta tekemään hyviä valintoja. Miten  vaikuttaa perheen tai ryhmän toimintaan, jos teen ystävällisiä tekoja? Mitä tapahtuu, jos en ole ystävällinen?

 

Materiaalia ystävyyden käsittelyyn

Suopea Susi (suomentanut Elina Karjalainen, Kustannuskiila,  1986) kertoo ihanan tarinan sudesta joka päättää tehdä hyvän teon. Tästä teosta liikkeelle lähtee hyvän kierre, kun avun saaja auttaa aina seuraavaa. Yhdestä hyvästä teosta hyötyy lopulta moni metsän eläin.

Kaksi kirjaa

Enpä ole koskaan aikaisemmin edes ajatellut tehdä hyvää tekoa jollekin. Auttaminen on mielenkiintoista. – ote kirjasta Suopea Susi

Tällä kirjalla on hyvä havainnollistaa hyvän kierrettä. Ystävällisyyden teoillamme on suurempi vaikutus kun vain se mitä osoitamme yhtä yksilöä kohtaa. Hyvän kierteen kautta voi yksi tekomme auttaa ja tuoda hyvää monille ihmisille.

Viivi Villava (Eve Tharlet, Lasten Keskus, 2009) kertoo tarinan lampaasta, joka ei halua jakaa villaansa, mutta oppii matkan varrella, miksi omastaan jakaminen kannattaa.

Viivi tajuaa kuinka paljon iloa se voisi tuottaa villallaan. – ote kirjasta Viivi Villava