Jaa tämä

Lasten suusta kuulee totuuden.” opettaa vanha sanonta. Kehityksellisesti tämä on täysin totta. Aivan pienet lapset eivät osaa valehdella. He eivät ymmärrä, että todellisuutta voi muokata. Sitten tulee se hetki, kun he ymmärtävät, että muut eivät näe pään sisälle. Omia sanomisia voi muuttaa ja sittenhän sitä pitää kokeilla.

Valehteleminen on normaalia ja kuuluu täysin kehitykseen. Lapsen valehteleminen ei ole merkki huonosta kasvatuksesta vaan on osa lapsen kehitystä. Näissä tilanteissa meidän aikuisten tehtävä on ohjata lasta ja saada  lapsi luottamaan siihen, että rehellisyys on aina parempi tie ja kannattaa puhua totta. Siihen ei päästä valheista rankaisemisella, vaan rehellisyyden vahvuuden kasvattamisella. Mitä sitten on rehellisyyden vahvuus ja mitä tehdä kun lapsi valehtelee?

 

Mitä on rehellisyyden vahvuus?

Rehellisyys on sitä, että puhuu totta, on totuuden puolella ja tarvittaessa puolustaa totuutta. Luonteenvahvuutena se on myös aitoutta ja omana itsenään olemista. Olla aidosti sellainen kuin on eikä esittää jotain muuta. Rehellisyys tarvitsee toimiakseen rohkeutta. Vaatii usein rohkeutta puhua totta sekä olla rohkeasti juuri sellainen kuin on sekä vaikeissakin tilanteissa olla rehellinen.

 

Miksi se on tärkeää?

Rehellisyys tekee hyvää ja vie hyvään. Rehellinen ihminen ei joudu pelkäämään paljastuvansa tai kanna syyllisyyttä valehtelusta. Hän on aidosti sellainen kuin on ja siksi tasapainossa itsensä kanssa. Rehellisyys on myös osa luottamuksen rakentamista. Rehellinen ihminen on usein myös luotettava. Hän pitää sanansa ja myöntää myös rehellisesti omat virheensä. Hänelle on tärkeää, että totuutta ei vääristellä.

 

Onko minun vahvuuteni rehellisyys?

Puhut totta ja sinulla on voimakas oikeudentunto

Puolustat totuutta

Pysyt tosiseikoissa, et lähde kaunistelemaan asioita

Et esitä roolia, vaan olet aidosti sinä

Muiden lisäksi olet rehellinen myös itsellesi

 

Rehellisyyden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus

Tällä viikolla viikon vahvuutta arvuutellaan leikillä nimeltä – Saada sanomaan se (vahvuus)sana. Tämä sopii parhaiten kouluikäisille tai sitä vanhemmille lapsille.

Leikissä valitaan ensiksi kaksi keskustelijaa. Heistä toinen menee ulos ja toiselle kerrotaan mistä vahvuudesta on kyse. Sitten kutsutaan ulkona olija takaisin. Hän ei siis tiedä sanaa. Sanan tietäjä aloittaa keskustelun ja yrittää saada tietämättömän sanomaan sanan kertomatta sitä hänelle.

Esim. Tietäjä: Mä oon miettinyt tuota meidän opea, että miten sä oikein kuvailisit sitä? Arvaaja: No se on kiva, mukava ja iloinen. Tietäjä: Aivan ja se aina puhuu totta. Arvaaja: Niin…se on kyllä hyvä juttu. Tietäjä: Se on ja musta se on aidosti oma itsensä. Arvaaja: Sellainen se on. Tietäjä: Miten sitä voisikaan sanoa.. Arvaaja: No vaikka rehellinen.

Kun sana on löytynyt, leikki päättyy. Sana voi löytyä helposti tai joskus aika monen mutkan kautta. ?

2. Rehellisyyden käsittely toimintakortein, tarinan tai keskustelun kautta

Rehellisyydestä löytyy lastenkirjallisuutta ja teemaan liittyviä elokuvia. Lasten kanssa tunnelmaan voi virittäytyä rehellisyyttä käsittelevän kirjan tai elokuvan kautta. Tarinan tai elokuvan jälkeen lasten kanssa voi keskustella

Mitä epärehellisyys on? Miltä sinusta tuntuu, jos joku valehtelee sinulle? Miksi on hyvä olla rehellinen? Mitä hyötyä siitä on? Miksi on joskus vaikeaa olla rehellinen? Mitä syitä valehteluun on? Miten voisin kannustaa muita olemaan rehellinen? Kuinka voisin pysyä itse rehellisenä?

Lapset voivat myös kertoa myös omia kokemuksia. Ketä on heidän mielestään rehellinen? Milloin he ovat nähneet rehellistä toimintaa? Milloin he itse ovat olleet rehellisiä ja miltä se on tuntunut?

3. Luottamuskävely

Luottamuskävelyssä tulee esiin miten tärkeää rehellisyys on ja miten se liittyy luottamukseen. Luottamuskävely tehdään pareittain isossa tilassa. Ensiksi tilaan asetetaan esteitä (pehmeitä, esim tyynyjä) tai tehdään lattiaköysistä rata. Sitten toisen silmät sidotaan(tai pyydetään sulkemaan silmät) ja toisen pareista on kerrottava miten kulkea joko seinältä toiseen, niin että ei koske tyynyihin tai läpi lattiaköysistä tehdyn radan. Mene oikealle kolme askelta, sitten yksi askel eteenpäin. Kun toinen pääsee perille, tehdään harjoitus toisinpäin.

Kotona perheen kesken voi harjoitella vaikka neuvomalla, miten toinen voi kulkea silmät kiinni keittiöstä olohuoneeseen tai takapihalla hiekkalaatikolta työkaluvajalle. Tässä on tärkeää, että kuljettava reitti on sellainen, että lapsi ei voi joutua vaaraan vaikka toinen ohjaa väärään suuntaan.

Tämä opettaa luottamusta, rehellisyyttä ja ryhmätyötaitoja. Kuten tässä harjoituksessa meidän on pystyttävä luottamaan, että toinen on rehellinen ja vie ohi karikoiden (tyynyjen). Rehellisyydessä on kyse myös luottamuksesta. Uskon siihen, että toinen puhuu totta, eikä aiheuta minulle ongelmia.

4. Rehellisyyden riemu

Keskustelkaa ja kerätkää muistiin. Mitä iloa on siitä, että on rehellinen?

Tässä kokoelma omien kerholasten kertomista hyödyistä.

Ei tarvitse pelätä totuuden paljastuvan. Ystävät ja aikuiset luottavat sinuun. Ei tarvitse kantaa syyllisyyttä. Voi kävellä suoraselkäisesti. Saa kiitosta (rehellisyydestä). Voi puhua suoraan eikä tarvitse yrittää keksiä mitään. On paljon helpompaa olla rehellinen kuin valehdella.

Rehellisyyden riemun tähdet

5. Rehellisyyden kannustus

Välillä itse on vaikeaa olla rehellinen tai voit nähdä toisen valehtelevan. Miten voisit näissä tilanteissa kannustaa itseäsi tai toisia olemaan rehellisiä? Vanha sanonta rehellisyys maan perii, ei välttämättä kosketa, mutta mikä voisi olla oma kannustus rehellisyyteen?

Tässä muutamia otteita omilta ryhmiltä:

Sinä pystyt siihen! Olen rehti Risto! Minä olen minä ja minä olen rehellinen. Rehellisyys go! Rehellinen kaveri on kaveripiirin sankari! 

Useasti olen törmännyt kysymykseen, että mitä sitten teen kun lapsi valehtelee? 

Ensinnäkin on hyvä aloittaa siitä, että lapsen valehteleminen on täysin normaalia. Se kuuluu lapsen kehitykseen ja jokainen lapsi valehtelee jossain vaiheessa, ainakin kokeilee valehtelemista.

Kun tilanne tulee eteen..

1. Aloita omasta itsesäätelystä

Tunnet varmasti hämmennystä, syyllisyyttä, pelko, vihaa tai surua lapsen valehtelemisesta. Nämä kaikki tunteet ovat tuttuja monelle vanhemmalle kohdatessaan lapsen valehtelua. On kuitenkin tärkeää, että pysyt rauhallisena. Mitä rauhallisempi olet sitä paremmin kommunikoit.

2. Valehtelua vai ei?

Onko valehteleminen aina valehtelemista? Pienen lapsen suhteellisuudentaju on vielä kehittymässä ”Mummi on tooosi vanha. Ainakin 200 vuotta.” ei ole lapselta valhe, vaan hän ei vielä pysty ymmärtämään elinvuosia. Kun lapsi sanoo nähneensä metsässä keijukaisen siiven vilahtavan kiven kolossa, kyse on mielikuvituksesta, ei valehtelemisesta. Mielikuvitusystävät ja tarinat eivät ole valheita, vaan alle kouluikäisen mielessä todellisuus ja fantasiamaailma vielä sekoittuu. Kyse voi olla lapsen leikistä ja myös toiveajattelusta. Mielikuvitusystävä saa tehdä, mitä lapsi ei. Syödä karkkia joka päivä ja valvoa iltamyöhään. Kannattaa siis miettiä mikä on oikein valehtelua ja mikä lapsen ikään kuuluvaa toimintaa?

3. Lähde metsästämään syytä

Lapsi ei tee mitään ilman syytä. Kun ymmärrämme syyn, voimme vastata paremmin lapsen tarpeeseen. Lapsella on aina syy toimintaansa, vaikka se olisikin huvin vuoksi kokeilu. Sekin on halua kokeilla ja käyttää uteliaisuutta.

IKÄ JA KEHITYSTASO – Pienellä lapsella syy voi olla mielikuvituksen ja todellisuuden sekoittuminen. Joskus lapsille ei ole selvää milloin mielikuvitusmaailma loppuu ja todellisuus alkaa (n.3-7-vuotiailla). Lapsi voi valehdella myös rangaistuksen pelossa. Valehteleminen on tapa suojautua. Lapset haluavat myös hyväksyntää aikuiselta eivätkä aiheuttaa mielipahaa. Koululaiseen vaikuttavat usein kavereiden mielipide ja hyväksynnän saaminen ryhmässä, mikä voi johtaa asioista valehtelemiseen. He yrittävät pärjätä sosiaalisessa ympäristössään. Teini-ikäisellä liian tiukat rajat voivat johtaa valehtelemiseen. Teini valehtelee kokiessaan, että valehtelemisen syyllisyys on helpompi kantaa kuin kielto. Teinin rehellisyyden vahvistamisessa parasta on löytää keskitie sekä tasapaino vapauden ja rajojen välillä.

TUNNE – Lasta voi myös pelottaa tai hän voi olla häpeissään ja sen takia keksii mieluummin valheen kuin paljastaa totuuden. Hän voi pelätä rangaistusta tai muiden reaktiota. Lapsen tunteiden sanoittaminen, empaattinen kohtaaminen ja rauhallinen keskustelu ohjaa lasta rehellisyyteen. Lapsi tuntee, että voi turvallisesti myöntää virheensä.

TOISEN TUNNE – Lapset voivat valehdella myös saadakseen toisen tuntemaan olonsa paremmaksi tai välttääkseen loukkaamasta toista. Valehtelu on tapa välttää konfliktia. Aikuisen tehtävä on ohjata tässä lasta näkemään, että rehellisyys on valhetta parempi valinta.

PUUTTUVA TAITO – Koululainen vastaa kysymykseesi päivän kuulumisista ”ihan hyvin”, vaikka pää roikkuu ja huuli väpättää. Kyse ei ole valehtelemisesta, vaan lapsi ei vielä tiedä, miten ilmaista tunteensa ja asiansa. Tässä tilanteessa ei auta lapsen moittiminen ”Älä valehtele. Näen kyllä että et voi hyvin.”, vaan aikuisen tulee auttaa lasta tunteiden ja tilanteen sanoittamisessa.

PUUTTUVA TIETO –  Kun kysyt lapselta mitä hän söi ja lapsi vastaa hedelmän, vaikka söi hedelmäkarkkeja, niin lapsen ajatuksissa hän ei ole aiheuttanut vahinkoa kenellekään. Lapsi tietää kyllä, että valehteleminen on väärin, mutta ei näe sitä vahingollisena. Vastakkain ovat perheen arvot, joiden mukaan valehteleminen on väärin ja lapsen oma arviointisysteemi, joka sanoo, että valehteleminen tässä tapauksessa ei satuta ketään. Meidän tehtävämme aikuisina on opettaa lapset näkemään, että valehtelu ei ole paras asioiden ratkaisutapa ja usein valehtelemalla kaivaa vaan itselleen syvempää kuoppaa.

Kouluikäiselle lapselle voi jo opettaa, että vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vapaus puhua tarkoittaa myös vastuuta puheesta. Luottamus perustuu siihen, että voi uskoa toisen olevan rehellinen. Jos tämä luottamus rikotaan valheilla, joutuu sitä paikkaamaan. Pahimmillaan valheet voivat viedä uskottavuuden tai rikkoa esimerkiksi ystävyyssuhteen.

4. Arvosta rehellisyyttä

Älä rankaise lasta rehellisyydestä. Kerro, että arvostat rehellisyyttä ja toden puhuminen on sinulle tärkeää. Kerro lapselle, että rehellisyys on avain luottamukseen ja hyvään suhteeseen.

On parempi alkaa opetella rehellisyyden taitoa (esim. muksuopin opein), kun rangaista valehtelemisesta. Pelikielto ei opeta lasta olemaan rehellinen, vaan seuraavalla kerralla lapsi yrittää vain olla jäämättä kiinni valheesta.

Olen hyvin iloinen, että kerroit minulle ja arvostan rehellisyyttäsi. Vaati rohkeutta kertoa asia rehellisesti. Miten voisimme hoitaa asian niin, että seuraavan kerran sinun ei tarvitsisi valehdella?

5. Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä

Lapset eivät synny moraalisen tiedon kanssa, vaan he koko ajan katsovat aikuisia, jotta tietävät mitä tulisi tehdä. Aikuisen esimerkki on todella tärkeää. Et voi ohjata lasta rehellisyyteen ja samalla kehua, kuinka sait laitettua ylimääräistä verovähennyksiin tai kuinka ilmoitit töihin olevasi sairas, vaikka et ole. Robert Fulghamia  vapaasti suomentaen Älä ole huolissasi siitä että lapset kuuntelevat sinua. Ole huolissasi että he aina katsovat sinua. Ota myös vastuuta sanoistasi ja teoistasi. Jos olet itse epärehellinen, pyydä anteeksi, ole vastuuntuntoinen ja korjaa tilanne.

6. Kannusta rehellisyyteen

Tutkimusten mukaan kannustaminen rehellisyyteen toimii paremmin kuin valehtelemisesta moittiminen. Kehu kun näet lapsen olevan rehellinen tai käyttävän rehellisyyden vahvuutta. Lukekaa kirjoja tai katsokaa elokuvia, joissa rehellisyys toimii kantavana teemana. Anna lapsen ymmärtää, että rehellisyys vie hyvään ja tekee hyvää.

7. Usko lapseen

Lapsi tarvitsee aikuisen, joka uskoo, että lapsi voi puhua totta. Lapsen leimaaminen valehtelijaksi tai jokaisen sanan epäileminen, saa lapsen uskomaan, että hän ei vain yksinkertaisesti pysty olemaan valehtelematta. Pienikin lause toimii hyvänä kannustimena.

Minä tiedän, että osaat kertoa asiat todenmukaisesti ja olemaan rehellinen.

Kun lapsi tuntee, että hän pystyy rehellisyyteen, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaansa.

+ Ennakoi!

Yhteyden vahvistaminen ja hyvän vuorovaikutussuhteen vaaliminen auttaa lasta luottamaan siihen, että vanhemmat toimivat ”turvasatamana”. Heille on turvallista kertoa kaikki. Silloin lapsi virheen tehdessään uskaltaa kertoa ja olla rehellinen siitä, mitä on tapahtunut.

 

Materiaalia

Rehellisyyden teemaa tukevat esimerkiksi nämä kaksi lastenkirjaa.

Sellainen kuin sinä kertoo pikkuisesta siilistä, joka vertaa itseään muihin metsän eläimiin. Hänen paras ystävänsä krokotiili kuitenkin opettaa, että he pitävät siilistä juuri sellaisena kuin se on. (Rowe, John A. Lasten keskus. 2010)

Roosan pikku valhe kirjassa kuvataan hyvin sitä miten rehellisyys kannattaa. Kuinka valhe saa koko kehon voimaan huonosti ja kun rohkeasti on rehellinen, niin kaikki järjestyy. (Rankin, Laura. Kustannus-Mäkelä Oy. 2007) 

Koululaisten  kanssa voi katsoa vaikka Jim Carreyn leffan valehtelija, valehtelija. Yläkoulu/lukiolaisten kanssa ajatuksia herättävä on Peter Weirin ohjaama kuolleiden runoilijoiden seura.

 

Lisää rehellisyydestä

Huomaa hyvä! – kirjassa  käsitellään 16 vahvuutta, joten siellä ei ole enää rehellisyyden vahvuudesta omaa kirjoitusta. Vahvuus löytyy kuitenkin lyhyesti kuvailtuna Huomaa hyvä! – toimintakorteista.

Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopaasta löytyy ideoita varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen osioista rehellisyytarina ja siihen liittyvät keskustelutehtävät sekä harjoitukset.

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents kappaleessa 16 – Forgiveness

Via Characterin sivuilla – Honesty