Jaa tämä

Älä nyt itke, kun muakin alkaa itkettää.” on varmasti tuttu tilanne usealle. Me tunnemme empatiaa toisia ihmisiä kohtaan. Kun toista itkettää, tuntuu se meissä suruna ja kun toista naurattaa, meitäkin alkaa naurattaa. Alun tilanne  jatkuu ojentamalla toiselle nenäliinan ja lohduttamalla. Mistä sitten on kyse?

Aivan perustavanlaatuisesta ja elintärkeästä asiasta, nimittäin myötätunnosta. Myötätunnosta kirjoitetaan paljon ja se on nyt ajankohtainen aihe. Siitä voisi kirjoittaa lukuisia sivuja ja artikkeleita. Yritän kuitenkin tässä artikkelissa yksinkertaisesti kertoa mistä tässä vahvuudessa on kyse ja miten sitä voi harjoittaa myös kotona.

Mitä on myötätunto?

Myötätunto on aitoa, lähimmäisen kohtaamista, jaettua ihmisyyttä ja myötäelämistä. Huomaamme toisen tunnetilan, eläydymme siihen ja teemme tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Kuuntelemme toista ja katselemme maailmaa toisen lähtökohdasta.

Myötätunto eroaa empatiasta toiminnan tasolla. Empatia on ymmärtämistä ja eläytymistä toisen tilanteeseen, kun myötätunto vie tämän lisäksi toimintaan ja tekoihin. Tekoja toisen kärsimyksen lieventämiseksi.

Miksi myötätunto on tärkeää?

Myötätunto on elinehtomme. Vauvasta alkaen tarvitsemme toista ihmistä myötäelämään katseiden, eleiden ja tunteiden tasolla.

Myötätunto tekee meille hyvää ja on onnellisuuden perusta. Jo myötätunnon teon todistaminen nostattaa meissä hyvää oloa. Kun näemme jonkun auttavan toista, meille tulee siitä hyvä olo. Myötätunnon tekojen toteuttaminen tekee meille hyvää ja nostaa paljon muitakin myönteisiä tunteita, kuten iloa, kiitollisuutta, innostusta ja rakkautta. Onnellisuus tulee myötätuntoisten tekojen kautta, niin sanotusti sivutuotteena. Kun autamme toisia, tunnemme merkityksellisyyttä, mikä kasvattaa onnellisuuttamme.

Myötätuntoa voi harjoittaa, sillä aivot muokkaantuvat sitä mukaan, mitä niitä käytetään. Kun käytämme aivojamme myötätuntoon, ne myös muuttuvat sen mukaan.

Olenko minä myötätuntoinen?

Osaat asettua toisten ihmisten asemaan

Kuuntelet ja annat aikaasi toisille

Havaitset toisten tunnetiloja ja elät niissä mukana

Välität ja haluat auttaa myös tuntemattomia ihmisiä

Teet tekoja toisten ihmisten hyväksi

Tarjoat usein apuasi

Olet ymmärtäväinen muita kohtaan ja annat anteeksi

Tunnet myötätuntoa myös itseäsi kohtaan, olet armollinen ja annat anteeksi itsellesi

Myötätuntohetki

1/Viikon vahvuus

Tälle viikolle olen kerännyt kolme tuntoaistiin liittyvää esimerkkiä viikon vahvuuden selvittämiseksi.

A.Kirjaimien tunnustelu

Lapsi laittaa silmät kiinni ja hänelle annetaan kirjaimia tunnusteltavaksi. Tarkoituksena tunnistaa sana kirjain kerrallaan. Kirjaimet voi olla ostettuja tai itse askarreltuja. Muovikirjaimia löytyy edullisesti useista lelukaupoista. Voit myös tehdä kirjaimet itse, esimerkiksi pahvista.

B. Vahvuus pistekirjoitusharjoituksena.

Tee pistekirjoitusaakkoset. Tulosta netistä pohja ja pistele reiät valmiiksi. Voitte koko perheenä harjoitella pistekirjoitusaakkosia samalla kun selvitätte viikon vahvuuden. Harjoitelkaa ensiksi lapsen kanssa pistekirjoitusaakkoset. Sen jälkeen pistele paperille kirjaimet (esimerkiksi tällä viikolla myötätunto) ja anna lapsen yrittää selvittää viikon vahvuus.

C. Selkään piirtäminen

Aikuinen kirjoittaa lapsen selkään yksitellen sanan kirjaimia. Lapsi yrittää arvata kirjaimet ja sitä myötä sanan. Kannattaa kirjoittaa kirjaimet yksitellen ja koko selän pituisesti. Varsinkin pitkää sanaa on ensinnäkin vaikea mahduttaa selkään ja toiseksi lapsen vaikea tunnistaa.

2/Myötätunnon käsittely tarinan, sadun, uutisen tai toimintakortin kautta

Myötätunnosta keskustelu voi lähteä luontevasti siitä hetkestä, kun lapsi osoittaa myötätuntoa toista kohtaan. Voi keskustella, mikä siinä on hyvää ja miksi kannattaa olla myötätuntoinen. Mitä hyvää saa myötätunnon vastaanottaja ja mitä hyvää myötätunnon toteuttaja.

Keskustelua voi myös virittää satujen ja tarinoiden kautta (esimerkiksi suositellut kirjat lopussa). Vanhemman lapsen kanssa voi etsiä lehtiuutisen tai kolumnin joka kertoo myötätunnosta ja keskustella siitä.

Huomaa hyvä! toimintakortteja voi käsitellä kysymysten kautta. Esimerkkejä kysymyksistä Itsesäätely artikkelissa.

Tarinoiden kautta voi miettiä, mitä itse tekisi tilanteessa. Voi ottaa myös tilanne-esimerkkejä. Kuten mitä tehdä kun kerhooni/päiväkotiin/kouluun tulee uusi lapsi ja hän näyttää yksinäiseltä? Äiti näyttää väsyneeltä, kun tulee töistä kotiin. Mitä voisimme tehdä (joko koko perheenä tai yksin)?

3/Minä – myötätuntoinen ihminen ja tehtävälista

Miettikää millaisia myötätunnon tekoja kukin teidän perheestänne voisi tehdä ikätason mukaisesti esimerkiksi kotona, koulussa, töissä tai harrastuksissa. Miten myötätunto näkyy teidän kodissanne? Oletteko myötätuntoisia toisianne kohtaan? Miten voisitte lisätä myötätuntoa kotonanne? Sitten laajentaa elämän muille alueille. Työhön, kouluun tai harrastuksiin.

Välittäväksi ihmiseksi oppiminen vaatii harjoittelua ja toistoa. Kannattaa miettiä, mitä pieniä arjen myötätunnon tekoja voisin tehdä toisille? Toisen aktiivinen kuunteleminen, lohduttavan viestin lähettäminen surevalle ystävälle tai toisen kanssa yhdessä iloitseminen, ovat myötätunnon tekoja.

Tee itsellesi lista mitä kaikkia myötätunnon tekoja voisit tehdä ja valitse niistä mitkä ainakin haluat toteuttaa seuraavan viikon aikana (esimerkiksi kolme). Valitse seuraavalla viikolla taas uudet ja niin edelleen.

4/Perheen yhteinen myötätuntoprojekti

Myötätunnon tekoja voi tehdä koko perheen kanssa. Mahdollisuuksia on laidasta laitaan, kuten vanhojen vaatteiden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen, naapurin mummon auttaminen ostoskassien kannossa sekä vapaaehtoistyöhön ilmoittautuminen.

Pienetkin lapset voivat osallistua esimerkiksi vapaaehtoisvoimin järjestettävissä tapahtumissa. Lapsi voi osallistua jakamalla ruokailussa serviettejä tai toivottamalla ovella ihmiset tervetulleeksi. Ja mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän vapaaehtoistyöt voidaan ohjata lapsen omien taitojen mukaisesti. Esimerkiksi musiikkia opiskeleva nuori voi vetää vapaaehtoisena työpajoja muille nuorille.

Tässä on hyvä miettiä myös omia vahvuuksia. Miten voisin auttaa toisia käyttäen omia vahvuuksiani?

Miten vahvistaa myötätuntoa?

1. Osoita myötätuntoa lastasi kohtaan

Myötätunnon toteuttaminen vaatii myös myötätunnon kokemista. Se, että lapsi kokee, että häntä kohtaan on tehty myötätunnon tekoja. Joku on jakanut hänen tunteensa, auttanut ja lieventänyt hänen kärsimyksiään.

Ole aidosti kiinnostunut lapsesi tunteista, ajatuksista ja kokemuksista.

2. Ole myötätunnon roolimalli

Lapset samaistuvat vanhempiinsa ja hakevat roolimalleja. Opetat myötätuntoa olemalla itse myötätuntoinen. Olemalla myötätuntoinen niin lähellä oleville ihmisille kuin tuntemattomille ihmisille, annat lapselle kuvan siitä, että kaikki ovat tärkeitä ja samanarvoisia.  Etsi yhtäläisyyskohtia, sillä mitä enemmän tunnemme samankaltaisuutta toisen ihmisen kanssa, sitä todennäköisemmin toimimme myötätuntoisesti.

Toimi roolimallina myös itsemyötätunnosta. Huolehdi itsestäsi, ole avoimesti armelias ja anteeksiantava myös itseäsi kohtaan.

3. Nosta esiin ja anna kiitosta myötätunnosta

”Minä tulin todella iloiseksi, kun näin sinun lohduttavan siskoa ja puhaltavan hänen naarmuuntuneensa polveensa. Siinä käytit myötätuntoa.” Varsinkin pienelle lapselle on hyvä sanoittaa hänen tekonsa.

Kiitosta myötätunnosta kaipaavat kaikenikäiset. Sen kokeminen, että minun teoillani on merkitystä on yksi hyvinvoinnin perusta.

4. Vahvista lapsen luontaista myötätuntoa

Lapsi syntyy maailmaan empaattisena, rakastavana ja myötätuntoisena, ympäristö joko vahvistaa näitä ominaisuuksia tai heikentää niitä. Myötätunto on siis synnynnäinen ominaisuus. Kyse ei ole siis uuden opettamisesta, vaan lapsessa jo olemassa olevan vahvistamista.

5. Ohjaa myötätunnon tekoihin

Kuten jo aiemmin totesin askel empatiasta myötätuntoon on teot. Sairastuneelle päiväkotikaverille voi yhdessä tehdä ”parane pian”-kortin, vapaaehtoistoiminnassa lapsi voi ikätason mukaisesti olla mukana joko vanhemman kanssa tai itsenäisesti. Voitte tutustua yhdessä lähialueen vapaaehtoistyö mahdollisuuksiin tai kehitellä itse omia tapoja auttaa lähialueen ihmisiä.

6. Opeta myös itsemyötätuntoa

 

”Jos et ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan, myötätuntosi on epätäydellistä” -Jack Kornfield

Se, että olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan vaikuttaa muun muassa jaksamiseesi. Omaan hyvinvointiin ja siihen, että jaksat tuntea myötätuntoa muita kohtaan. On helpompi olla myötätuntoinen kun meillä on omat akut täynnä.

Itsemyötätunto auttaa meitä omien vaikeiden tunteiden hyväksymiseen. Sen jälkeen meidän on helpompi tunnistaa ja ymmärtää näitä samoja tunteita myös toisilla.

Auta lastasi näkemään myös itsemyötätunnon puoli.

7. Muista myös myötäinto

Myötätunto ei ole vain kärsimysten ja negatiivisten tunteiden jakamista, vaan myös ilon, onnen ja naurun jakamista. Onnistumisen jakaminen on myös merkityksellistä. Myötäinnostumisella on tärkeä sanoma: ”Tulen kuulluksi ja nähdyksi, kun joku iloitsee kanssani, olen arvokas.”

Myötäinnosta lisää artikkelin lopussa.

Myötätuntouupumus käsitteenä, on elänyt jo pitkään varsinkin työelämässä, mutta voiko lapsi olla liian myötätuntoinen?

”Mä en jaksa sitä enää, kun kaikki kaverit kertoo mulle kaikki asiansa ja sitten mun pitäisi olla se vahva, joka lohduttaa”, huokaisee teini-ikäinen tyttö.”Joillekin kavereille mä en enää vastaa ollenkaan, kun tiedän, että ne keskustelut vaan uuvuttaa mut totaalisesti. Ja kuka mua sitten kuuntelee ja lohduttaa? Mä olen aina se joka kuuntelee.”

Olen käynyt samantyylisen keskustelun myös nuorempien lasten kanssa, jopa alakoululaisten. Kuunteleva, myötätuntoinen lapsi saattaa kaveripiirissä tipahtaa auttajan rooliin. Myötätunto on kuluttavaa ja tarvitsee elpyäkseen vastamyötätuntoa. Aikuisen tehtävä on tukea ja auttaa lasta huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnista.

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

Hyppivä kissa

MYÖTÄINTO

Mikä ihana uusi termi onkaan saatu käyttöön myötätunnon rinnalle! Siksi en voinut vastustaa kiusausta, kirjoittaa edes vähän tämän vahvuuden yhteydestä, myös tästä asiasta.

Kun myötätunto yleensä liitetään kärsimyksen jakamiseen, on myötäinnossa kyse kolikon toisesta puolesta.

 

 

Myötäinto tarkoittaa toisen myönteisissä tunteissa ja innostuksessa mukana elämistä. – Anne Birgitta Pessi

Lapsissa on luontaisena kyky innostua melkein kaikesta. Kun lapsi onnistuu, hän tuntee aitoa onnistumisen riemua. Sen tunteen jakaminen on myötäintoa. Lapsen elämässä ei kyse tarvitse kuitenkaan olla isoista asioista. Päivän hienoin juttu voi olla metsäretkeltä löytynyt keppi ja sitä kannetaan ylpeänä kotiin. Lapsen intoon on hyvä vastata myötäinnolla ja antaa innon tarttua itseenkin. Lapsen ja aikuisen yhteinen myötäinto vahvistaa samalla tavalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta kuin myötätunto ja tekee hyvää kummallekin.

”Ihanaa, että olet noin innoissaan, minäkin tulen siitä iloiseksi!”, ” Se on kyllä todella hieno keppi. Miten hienosti se onkaan vänkyrällä ja todella hienot värit.”

Myötäinto ei ole helppoa ja voi olla vaikeaa aidosti innostua jokaisesta kivestä ja kepistä, joka metsäretkeltä löytyy. Myötäintoa voi kuitenkin harjoitella samalla tavalla kuin myötätuntoa.

Itse olen työskennellyt paljon lapsiryhmissä ja myötäinto on yksi tärkeimmistä työkaluista. Monen lapsen kanssa myötäeläminen ja jatkuva läsnäolo on välillä hyvinkin vaativaa ja helposti meinaa lipsua teeskentelyn puolelle, joka taas uuvuttaa. Mieli kuitenkin treenautuu ja myötäinto tulee luontevammaksi harjoittelun kautta. Aito myötäinto ei syö voimavarojamme vaan innostaa myös meitä. Vaikka aidon innostuksen löytäminen voi välillä olla vaikeaa, on se palkitsevaa. Millaisen energialatauksen onkaan saanut, kun on monen tunnin ajan innostunut lasten kanssa sadoista eri kepeistä ja kivistä metsäretkellä. ja kuinka tärkeää lapselle on ollut tulla aidosti kohdatuksi.

Pahinta mitä lapsen osoittamalle innolle voi tehdä on vähätellä, lannistaa tai olla huomioimatta. Kun lapsi tulee luoksesi kepin kanssa ja innostuksen välke silmissään hihkaisee: ”Katso, minkä hienon kepin mä löysin tuolta maasta”. Vastaus voi pahimmillaan olla seuraavanlainen.

”Sehän on vain keppi. Niitä on satoja täällä metsässä.”, ”Et kyllä varmaan tuo sitä likaista keppiä sisälle. Jätät sen tohon maahan.”

Tai kun lapsi onnistuu neljävuotiaana ajamaan pyörällä ilman apupyöriä ja on innoissaan.

”No viimeinkin. Veljesi oppi kyllä jo kolmivuotiaana saman asian.”

Tai kun lapsi aloittaa uuden harrastuksen.

”Toi innostus kestää taas hetken ja sitten unohdat koko jutun. Onhan näitä nähty.”

Kun muutaman kerran teet tämän, niin varmistat, että jatkossakaan lapsi ei innostu mistään tai jos innostuu, niin ei varmasti tule kertomaan sitä sinulle.

Tämä koskee aikuisiakin. Me osaamme jo tunnistaa ne ihmiset lähipiiristä, kenelle innostavista asioista ei tule kerrottua, koska tietää, että vastassa on vähättely tai teilaus. Mieluummin kerromme hyvistä asioista niille, jotka tiedämme olevan innoissaan ja iloissaan meidän puolesta. Joiden kanssa voimme jakaa onnemme.

 Kirjallisuutta myötätunnon käsittelyyn:

Tällä kertaa päädyin kissa-aiheisiin myötätunnosta kertoviin kirjoihin.

Kaksi kirjaa ja pehmokissa

Henna Nevalainen: Mustan kissan hassut tassut. 1993. RV-kirjat:Vantaa.

Kirja kertoo tarinan kissasta, jota kiusataan erilaisuutensa  vuoksi. Kirja on runomuotoinen ja käy virityksenä keskusteluun niin myötätunnosta kuin kiusaamisestakin. Olen lisäksi käyttänyt keskustelun virikkeenä mustaa pehmokissaa, jota yhdessä lasten kanssa silitetään ja lohdutetaan. Kirjassa on paljon eläimiä ja kohtauksia voi rakentaa yhdessä lasten kanssa ja tehdä vaikka koko kirja pehmoeläinten kanssa myös pienenä näytelmänä.

”Itkuun jo liikuttui aurinkokin, hellämielisenä sai melkein sokin. Myötätuntoon yhtyivät linnuista kaksi, korppiveljekset Vexi ja Maxi.”

Vlasta Baránková: Ystävyyden laiva. 1992. Lasten keskus: Helsinki.

Kirja kertoo kuinka hiiri ja harakka pelastavat pienen eksyneen kissan ja kuinka he kasvavat yhdessä. Kuinka eläimistä, jotka voisivat olla luonnossa vaaraksi toisilleen (kissa-hiiri asetelma) tuleekin parhaita ystäviä.

”Misse piteli vatsaansa ja kieriskeli ruohikossa. Harakka ja hiiri ymmärsivät, ettei niillä ollut mitään pelättävää. Nauru tarttui niihinkin.”

Kissamaisiin myötätuntohetkiin olemme liittäneet myös laulun ”Mirri sairastaa” (sopii hyvin flunssakausiin) ja miettineet, mitä myötätunnon tekoja meille on tehty ja mitä voisimme tehdä muille, esimerkiksi ystävälle joka sairastaa (olemme keskustelun jälkeen tehneet mm. parane pian kortteja). Näin olemme päässeet miettimään miten myötätunto näkyy konkreettisesti lasten arjessa ja että jokainen meistä voi tehdä myötätunnon tekoja.

Lisää myötätunnnosta:

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

Linda Kavelin Popov: Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen. 52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä. 2015. PS-kustannus: Jyväskylä.

Co-passion hanke: Myötätunnon mullistava voima

Mielenterveysseuran artikkeli ja myötätuntotesti: Myötätunto on kaikille hyväksi.