Vahvuus 4: Huumorintaju

”Mä tajusin!”, ”Niin mäkin!”, ”Ja mä!” koululaiset huutelevat, sitten seuraa hetken hiljaisuus ”Mä en tajunnut.” myöntää joku. Alkaa kiivas selostus vitsin kulusta ja sen jälkeen nekin, jotka eivät ole tajunneet vitsiä kertaheitolla, hymyilevät ja yhtyvät ymmärtävään ”Aa” kuoroon. ”Aika hauska juttu!” eräs tokaisee ”Kerro toinen”. 

Mitä saadaan, kun risteytetään pikkusisko ja bumerangi? – Kiusankappale, josta ei pääse millään eroon (Kirjasta Varpusburgerista hyökkääviin hyttysiin. Kaikkien aikojen parhaat koululaisvitsit.)

Tästä iltapäiväkerhoryhmästä löytyi huumorintajua. Lapset innostuivat myös itse lukemaan vitsejä, kertomaan kotona opeteltuja vitsejä toisille ja jopa näyttelemään pieniä kohtauksia lempiohjelmistaan. Näimme tämän toisen ohjaajan kanssa tärkeänä ja halusimme tukea lasten huumorintajua. Hankimme kerhoon lisää vitsikirjoja ja lohkaisimme kerhopäivästä lapsille aikaa harjoitella. Pidimme vitsinkerrontahetkiä ja rakensimme lavan, missä lempikohtauksia pystyi näyttelemään muille lapsille. Pienestä vitsinkerronnasta kasvoi pikkuhiljaa koko ryhmää yhdistävä tekijä, joka kasvatti lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vuorovaikutusta.

Mitä on huumorintaju?

Huumorintaju on myönteistä, leikillistä suhtautumista arkeen ja sen tapahtumiin. Se on kykyä kertoa vitsejä, arvostaa komiikkaa, nauraa toisten vitseille ja saada myös toiset nauramaan. Huumori elämänasenteena tarkoittaa myönteistä, optimistista suhdetta elämään. Huumorintaju on taitoa löytää komiikkaa myös elämän vaikeimmista asioista ja keventää tilanteita huumorin avulla.

Miksi huumorintaju on tärkeää?

Huumori parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Nauru rentouttaa, aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, vähentää stressihormonia ja parantaa immuunipuolustusjärjestelmää. Parhaimmillaan huumori yhdistää erilaisia ihmisiä yhteen, vahvistaa ihmissuhteita ja kasvattaa sosiaalisia taitoja. Huumori vähentää kritiikkiä ja tarvetta kilpailulle. Huumorintajuiset ihmiset ovat optimistisempia ja käyttävät huumoria vastoinkäymisistä selviämiseen. Tärkeä osa huumorintajua on myös taito nauraa itselleen ja omille kömmähdyksille.

Onko huumorintaju minun luonteenvahvuuteni?

Arvostat huumoria ja komiikkaa

Nauraminen ja hyväntahtoinen vitsailu tulee sinulta luonnostaan

Sinulle on tärkeää saada myös muut nauramaan ja haluat naurattaa muita

Osaat keventää synkintäkin hetkeä sopivalla annoksella myönteistä huumoria

Pystyt nauramaan myös itsellesi ja omille kömmähdyksille

Tarkastelet elämää ilon, naurun ja myönteisyyden kautta

Millä tavoin huumorintaju näkyy arjessa?

Parhaimmillamme nauramme monta kertaa päivässä. Nauramme arkipäivän sattumuksille, hauskoille jutuille, iloisille kohtaamisille ja parhaimmillaan myös omille mokillemme.

Huumorintajun erilaisuus ja rikkaus

Katsomme isolla porukalla hauskoja kotivideoita televisiosta, sekalainen ryhmä sukulaisia ja frendejä. Huomaan kuinka erilaisille asioille nauramme. Yksi pitää kaatumisvideoista, toista naurattaa videot, joissa lapset sotkevat, kolmas repeää totaalisesti hassuille eläinvideoille.

Huumori on yksilöllistä, mutta nauru yhdistää. Nauru myös tarttuu ja tässäkin tapauksessa, vaikka ei itse nauranut videolle, saattoi toisen reaktio nostattaa oman naurun.

Huumorintaju yhteyden luojana

”Ja sitten se sanoi, että sillä oli koko ajan ollut puhelu auki äitinsä kanssa ja me naurettiin ihan sikana. Mulla meni melkein pissat housuun.”  Yhdessä nauraminen yhdistää ihmisiä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ystävyyssuhteissa ja parisuhteissa yhteinen huumorintaju koetaan tärkeänä asiana;”Se sai mut nauramaan.” tai ”Me nauretaan samoille asioille” .  Nauru on tärkeä osa kaikkia ihmissuhteita. Myös lapsen ja vanhemman suhdetta.

Huumorintaju lohduttajana

Isoveli laittaa naamansa itkevän pikkusiskon naaman eteen ja irvistää. Pikkusisko alkaa nauramaan ja mielipaha katoaa.  Tilanne olisi voinut päättyä toisinkin, mutta tällä kertaa isoveljellä oli tilannetajua. Sisko tarvitsi vain nauruhermojen kutkutusta.

Joskus tahaton huumori voi olla paras lääke surun hetkeen, jopa niihin suurimpiin. Olemme isoäitini hautajaisissa ja ennen hautajaisia meidän perheessä oli puhuttu, mitä on käynyt ja mitä hautajaisissa tapahtuu. Kun kävelemme kohti kappelia, lapseni kysyy: ”Äiti, missä se aarrearkku on?”. Yllättävä kysymys saa minut nauramaan. Olemme puhuneet etukäteen, että hautajaisissa on arkku, mutta mieleeni ei ole tullut, että asian voi nähdä tällä tavalla. Lapseni ainoat kokemukset arkuista tähän mennessä taitavat olla olleet merirosvotarinoiden aarrearkut. Sanoissa on kuitenkin myös viisautta. Omalla tavallaan arkun sisällä on aarre. Meidän sukuun kuulunut tärkeä ja rakas henkilö. Kappelin sisällä katselen arkkua ja mietin aarretta. Huomaan hymyileväni kyynelten keskellä.

Huumoritaju selviytymismekanismina

”Mä katsoin aivan uskomattoman määrän stand up-komiikkaa” Ainakin kaikki youtuben kanavilta löytyvät suomalaiset koomikot ja sitten vielä englanniksi niin paljon kun pystyin.” kertoi eräs vanhempi erosta selviytymismekanismiaan. ”Vaikka aluksi ei naurattanut yhtään, niin jostakin se nauru sitten löytyi. Tuohon mennessä olin surrut jo niin paljon, että olikin jo aika löytää jotain muuta. Mulla toimi komiikka.”

Huumorintajun käsittelyhetki

1. Mikä on viikon vahvuus? – peli

a. Etsi vahvuus sanapilvestä

Luo sanapilvi (esimerkiksi wordlen tai tagul ohjelmien avulla). Anna lapsen etsiä vahvuussana muiden joukosta.

b. Etsi vahvuus kuvasta

Vahvuussana tai vahvuussanan kirjaimet piilotetaan kuvaan, joko järjestyksessä tai epäjärjestyksessä riippuen lapsen iästä ja kehitystasosta. Vanhempien lasten kanssa voi laittaa kirjaimia sinne tänne ja tarkoitus on kirjainten löytämisten lisäksi muodostaa niistä vahvuussana.

2. Huumorintajun käsittely tarinan kautta, toimintakorteilla tai keskustelemalla

Huumorintajua voi käsitellä lukemalla artikkelin lopussa esiteltyjä kirjoja, kertoa itse vitsejä, huumoria sisältäviä muistoja tai käyttää apuna huumorintajun Huomaa Hyvä! – toimintakorttia. Yhdessä voi miettiä mikä saa meidät nauramaan, millaisille asioille nauran ja mitä hyötyä nauramisesta on?

Toimintakortin apukysymyksiä:

1. Mitä näet tässä kuvassa?
2. Mitä kuvassa mielestäsi tapahtuu?
3. Mitä kuvassa oleva lintu voisi ajatella?
4. Millainen tunne linnulla näyttää olevan?
5. Mitä on tapahtunut ennen tätä tilannetta?
6. Mitä voisi tapahtua tilanteen jälkeen?

3. Naurun aamuherätys

Minulla oli nuorena tapana aloittaa aamulehden lukeminen takasivuilta alkuun. Miksi? Koska siellä olivat sarjakuvat. Minusta oli hauskempaa nauraa ensin ja sitten paneutua ”vakavampiin” uutisiin. Tai jos oli kiire, niin halusi vain ehtiä lukemaan sarjakuvat, jotta sain aamun aloitettua naurulla.

Aamut ovat monessa lapsiperheessä kiireistä ja välillä jopa hermoja kiristävää aikaa. Eikö olisikin hyvä idea ottaa aamupalan rinnalle aamunauratus? Aamu aloitetaan vitsillä, lukemalla aamulehden sarjakuva tai nauruleikillä. Aamunauru toimii mielestäni kuin aamukahvi. Päivä lähtee hyvään vauhtiin naurun voimalla.

Pienten lasten kanssa voi toimia myös aamulorutus.

Piimä pimeässä piili:

Jos jämähtäisin olisin viili,

jos julmetusti, niin tiili.

Jos mustuisin, olisin hiili,

siihen piikit, niin siili.

(Jossitteleva Piimä kirjasta Satakieli ja lakaisukone)

4. Viikon vitsi

Valitkaa vitseille joku yhteinen teema: Blondivitsit, basistivitsit, poliisivitsit tai muu vastaava. Tarkoitus on viikon aikana löytää mahdollisimman monta tai paras valitun teeman vitsi. Viikon lopuksi pidetään perheen yhteinen vitsihetki, jossa jokainen saa kertoa löytämänsä vitsit toisilleen. Teemoina voi olla myös paras sarjakuva, paras eläinvideo tai paras komediasarja.

5. Ilveilijöiden kerho

Leikin tarkoituksena on saada toinen nauramaan sanomatta sanaakaan. Voi ilveillä, ottaa hassuja asentoja, päästellä hassuja ääniä tai tehdä huvittavia keholiikkeitä, jolla naurattaa toista. Toisen on tarkoitus olla vakavana niin kauan kuin voi. Kun saa toisen nauramaan, vaihdetaan vuoroja.

6. Piilonauru

Kirjoittakaa lyhyitä vitsejä tai hassuja kuvia paperilapuille ja piilottakaa ne eri puolille kotia. Lappuja voi laittaa mitä erikoisimpiin paikkoihin. Jääkaappiin, uuniin, sukkalaatikon pohjalle, takintaskuun, repun sivutaskuun, penaaliin, tyhjään juomalasiin. Lähipäivien aikana perheenjäsenet löytävät piilotetut vitsit mitä kummallisimmista paikoista aivan yllättävinä hetkinä ja tuovat iloa löytäjälleen.

7. Hassun hauska  perhesarjakuva

Miettikää mitä hassuja asioita teidän perheellenne on sattunut. Piirtäkää niistä kuva tai sarjakuva.

8. Meidän perheen naurutaulu

Laittakaa seinälle naurutaulu (esimerkkikuva ylhäällä) ja tarkkailkaa mille kaikille asioille teidän perhe nauraa viikon aikana. Merkatkaa naurutauluun tilanteet. ”Isä kertoi hauskan vitsin”, ”Sisko kertoi tapahtuneesta mokasta koulussa”, ”Katsoimme yhdessä hauskoja eläinvideoita”, ”vauva teki kuolakuplia suullaan”. Tarkkailuajan jälkeen kerääntykää katsomaan mitkä asiat naurattavat teidän kotona.

9. Tekonauratus

Naurujoogassa naurua etsitään eri harjoitusten ja hengittelyn kautta. Aloitetaan tekonaurusta, joka muuttuu vähitellen aidoksi nauruksi. Naurujoogaharjoituksia voi käydä opettelemassa kurssilla tai tehdä kotona. Naurua voi harjoitella vaikka naurupallona. Tässä harjoituksessa nauru on ”kätketty” pallon sisään ja kun otat pallon käteesi, sinua alkaa naurattaa. Kun annat sen seuraavalle, häntä alkaa naurattaa. Tehdään kunnes oikeasti alkaa naurattaa.

10. Naurun levittäminen

Yhtä tärkeää kuin mille me nauramme on se, miten saamme muut nauramaan. Miten levitämme iloa, naurua ja hyvää oloa? Naurun levittämisen voi ottaa myös koko perheen projektiksi. Miettikää millä tavoin voitte lisätä naurua lähellänne. Osaatteko kertoa vitsejä? Oletteko hyviä tuomaan huumorilla valoa synkkiin hetkiin? Haluaisitteko järjestää kulmakunnan lapsille yhteisen ”open-mic” tyyppisen komediahetken, jossa kaikki saavat kertoa hauskoja juttuja tai vitsejä?

Miten kasvattaa lapsen huumorintajua?

1.Anna tilaa naurulle, hauskuttelulle ja huumorille

Ole avoin lapsesi hassuttelulle, nosta esiin hauskoja hetkiä ja asioita, jotka naurattavat. Mene mukaan lapsen nauruun ja naurattakaa myös toisianne.

2. Löydä lapsesi naurunappula

Lapsesi on sinun lapsesi, mutta hän ei välttämättä naura samoille asioille kuin sinä. Välillä tämä voi vetää vanhemmat neuvottomiksi, kun ne asiat jotka naurattavat itseään voivat saada lapsen loukkaantumaan. Seuraa millaisille asioille lapsi nauraa ja mene mukaan lapsen huumorihetkiin. Lukekaa yhdessä lapsen valitsemia vitsejä ja katsokaa yhdessä niitä ohjelmia, joille lapsi nauraa.

3. Opeta lasta nauramaan myös itselleen ja omille mokilleen

Tämä vaatii sen, että vanhempi itse voi nauraa omille mokilleen ja näyttää sen myös lapsille. Kun kaadat väsyneenä vahingossa piimää kahviin tai sekoat sanoissasi selittäessäsi jotain tarinaa, ota nauru avuksesi. Naura tilanteelle. Auta lasta tekemään samoin kun hän mokailee. Naurakaa tilanteelle yhdessä.

Mitkä asiat estävät huumorintajun kehittymistä?

1. Viestien väärinymmärrys

Jos vanhempi ei ymmärrä lapsen huumorintajua, voi hän tahattomastikin lannistaa lapsen. Kun kaikki hassuttelu tulkitaan pelleilyksi, jota ei haluta lapsen tekevän, voi viesti olla lapselle väärä. Kun lapsen toiminnan tavoite on saada muut nauramaan ja vanhempi estää sen, tulee hänelle torjuttu olo. Lapsi voi kokea, että häntä ei ymmärretä tai että naurattaminen on väärin.

2. Et itse arvosta lapsen vahvuutta

”Sinun lapsellasi on aivan loistava huumorintaju. Hän saa jutuillaan myös muut nauramaan ja tuo iloa koko ryhmään.” kerron erään lapsen vanhemmalle. ”Niin siis hän pelleilee.” vanhempi näkee aiheelliseksi korjata lausuntoani. Tunnen otsani rypistyvän ihmetyksestä ja jatkan: ”Ei, tarkoitin että hän tuo omalla käyttäytymisellään ja tavalla suhtautua asioihin iloa muille. Hän on hyvä kertomaan vitsejä ja keventämään myös vakavia tilanteita.”Vanhempi on hetken hiljaa ja toteaa lakonisesti: ”Voihan sen asian noinkin nähdä.” Ihmettelen vanhemman reaktiota. Päättelen, että joko lapsi ei näytä vahvuuttaan kotona tai vanhemmat eivät näe lapsen tätä ominaisuutta vahvuutena.

Nämä hetket ovat mielestäni surullisimpia. Osaan nähdä ja nostaa esiin työssäni lasten vahvuuksia. Kerron myös mielelläni lasten vanhemmille mitä olen huomannut ja mitä kaikkea hyvää heidän lapsissaan on. Useimmissa tapauksissa vastaanotto on iloista ja vanhemmat vahvistavat näkemäni. He ovat itse huomanneet samoja vahvuuksia myös kotona ja ovat ylpeitä lapsistaan. Välillä kuitenkin törmää myös siihen, että vanhempi ei näe lapsen taitoa vahvuutena eikä osaa arvostaa sitä. Silloin lapsen vahvuuksien löytämisen lisäksi täytyy yrittää saada myös vanhempi näkemään lapsessaan vahvuuksia.

Hyväntahtoista kiusoittelua vai tahatonta (tai tahallista) kiusaamista?

Liru laru loru, moni turha poru
ratki riidaksi muuttuu.
Löpö löpö löpö, se on ihan höpö,
joka leikistä suuttuu.

(Katkelma laulusta lörpötys)

Välillä tulee niitä vaikeita tilanteita, joissa lapsen hyväntahtoinen vitsi ei vastaanottajassa aiheuta toivottua reaktiota. Hymyn sijaan kasvoille piirtyy harmistunut murjotus tai pahimmassa tapauksessa itkuhuuto. Vika ei oikeastaan ole viestin lähettäjässä eikä viestin vastaanottajassa. Useimmiten lapset tajuavat aika nopeasti, että nyt meni vikaan ja korjaavat toimintaansa. Joskus asiaan on kuitenkin tarpeen puuttua:

”Hei, se oli vitsi!” kuuluu jälleen kerran erään koululaisen suusta. Se oli hänen vakiovastauksensa kaikkiin vaikeisiin tilanteisiin tai kun kaveri suuttui jostain hänen jutustaan, ”Älä nyt vitsistä suutu!”. Olemme keskustelleet jo muutamaan otteeseen siitä, mikä on vitsin ja ivan ero.  Toistuvasti lapsen samat jutut, toistuvasti muiden lasten ikävät reaktiot, eivät ole kuitenkaan saaneet lapsen toimintaan muuttumaan. Tässä kyse ei ole huumorintajusta, vaan lapselta puuttuu taito käsitellä tilannetta. Huumoria voi ohjata myös oikeaan suuntaan. Tämän lapsen kanssa aloitimme harjoittelemaan hyväntahtoisen huumorin taitoa.

Ja nyt jotain aivan muuta… (And Now for Something Completely Different)

Mille sitten itse nauran. Olen aina ollut nauruherkkä, varsinkin yläasteella naurunpurskahdukset olivat välillä myös naurukohtauksia. Muistan kuinka eräällä kotitaloustunnilla sain taas yhden Tiian kuuluisista hekotushetkistä, enkä saanut alkanutta naurua loppumaan. Lopulta opettaja määräsi minut pois luokasta. Jatkoin nauramista käytävällä. En muista yhtään mistä tilanne lähti, mutta muisto saa minut vieläkin nauramaan. Minut on helppo saada nauramaan, mutta hyväntahtoinen kohellus on yksi lemppariteemojani. Siksi Monty Pythonit ovat olleet kestosuosikkini vuosien ajan. Pelkästään John Cleesen katselu vetää suuni hymyyn.