Vahvuus 7: Luovuus

Pallo tippuu puusta eteeni. Tuijotan hetken aikaa tilannetta ja myönnän aikuisen aivojeni jäykkyyden. En olisi itse keksinyt tilanteeseen vastaavaa ratkaisua, en ainakaan noin nopeasti. Katson innoissaan hyppivää lasta ja kehun hänen kekseliäisyyttään: ”Käytit tässä hienosti luovuuden vahvuuttasi, kun keksit, että toisen pallon saa tiputettua puusta toisen pallon avulla.” Näin ekaluokkalainen lapsi oli ratkaissut ongelmallisen tilanteen, jota olin itse pähkäillyt jo hetken aikaa. Ravistanut puuta, tökkinyt oksia sählymailalla ja toivonut tuulen puuskaa. Lopulta hyppimiseeni kyllästynyt lapsi oli hakenut toisen pallon, katsonut tarkasti kohdan, keskittynyt ja hallitusti heittänyt kädessään olevan pallon tasan samaan kohtaan kun puussa jumissa olevan pallon, tiputtaen sen maahan. Kaiken tämän jälkeen poika hymyilee vastaukseksi kehuihini ja toteaa: ”Jatketaan peliä.”

Mitä luovuus on?

Luovuus on monipuolinen vahvuus. Se on kokeilemista, taitoa soveltaa jo opittuja taitoja arkeen. Luovuus on sitä, että käyttäytyy joustavasti eri tilanteissa ja vie ajatuksiaan uusille poluille. Se on poistumista omalta mukavuusalueelta ja rohkeata heittäytymistä kohti uusia, erikoisiakin ideoita. Luovuus on uuden luomista, vanhasta luopumista. Luovuuden prosessi auttavia taitoja ovat toipumiskyky, kasvun asenne, tunnetaidot, itsesäätely ja sinnikkyys. Luovuutta on meitä kaikissa ja sitä voi opetella ja vahvistaa.

Miksi luovuus on tärkeää?

Luovuutta tarvitaan kehityksessä, uuden keksimisessä ja kasvussa. Luovuus vie meitä eteenpäin ja tuo maailmaan uusia keksintöjä, ideoita, teorioita ja ajatuksia. Luovuus on tärkeä osa ihmisten selviytymistä ja keskeinen elämäntaito.

Luovuus on myös tie flow-tilaan ja luovuuden käyttäminen on sisäisesti palkitsevaa. Lapsi käyttää luovuutta leikeissään ja oppiessaan. Luovuus on auttaa lasta löytämään ne asiat, jotka häntä innostavat ja kehittymään niiden parissa.

Onko luovuus minun vahvuuteni?

Pystyt tuottamaan monenlaisia erilaisia ratkaisuja tilanteisiin

Sinulla on rohkeutta kokeilla uusia ideoita ja mennä ulos mukavuusalueeltasi

Ilmaiset itseäsi monipuolisesti usealla tavalla

Pidät uusiin ihmisiin tutustumisesta ja uusien asioiden kokeilemisesta

Mietit uusia tapoja toimia ja nautit asioiden ratkaisemisesta

Osaat kehittää uusia asioita tai toimintatapoja

Luovuuden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus

Tässä taas muutama eri tapa kuinka voi arvuutella viikon vahvuutta.

a.Vahvuuden Alias

Vahvuuden Aliaksessa yritetään selittää vahvuutta käyttämättä itse vahvuussanaa. Luovuudesta voisi esimerkiksi selittää ”Sitä tarvitaan, jotta saadaan uusia keksintöjä tai uusia tapoja toimia”

b. Kuuluisan henkilön vahvuus

Toinen arvuutteluleikki on arvata kuuluisien henkilöiden vahvuuksia. Luovuudessa arvauslause, voisi olla seuraava: Tämä vahvuus on sekä Albert Einsteinilla että Vincent van Goghilla. (Pienillä lapsilla voi käyttää esimerkkeinä piirroshahmoja ja animaatiohahmoja)

2. Viikon vahvuuden käsittely tarinan, sadun, keskustelun tai toimintakortin avulla.

Keskustelussa voi miettiä muun muassa, mitä luovuus mielestämme on? Millaista luovuutta näemme toisissamme? Miten voisimme kasvattaa luovuutta toisissamme?

Luovuuden toimintakortin apukysymykset:

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
2. Mitä lintu tekee kuvassa?
3. Mitä tunteita lintu voisi tuntea?
4. Mitä lintu voisi kuvassa ajatella?
5. Mitä voisi olla tapahtunut ennen tätä tai mitä voisi tapahtua tämän jälkeen?

3. Aivoriihi

Käyttäkää kotona aivoriihi-tekniikkaa kun koetatte ratkaista pulmatilannetta. Aivoriihessä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon eri ratkaisuvaihtoehtoja ilman kritiikkiä. Kaikki hassuimmatkin ehdotukset listataan. Tässä määrä on tärkeämpää kuin laatu.

4. Luovuuslaatikko

Laita laatikkoon erilaisia askartelu tai rakennustarvikkeita. Miettikää, mitä kaikkea tarvikkeista voi valmistaa. Pelkästään yhdestä pahvilaatikosta, värikynistä ja teipeistä voi saada aikaiseksi vaikka mitä hauskaa.

Laatikon sisältöä voi vaihdella viikoittain. Sinne voi laittaa myös luonnonmateriaaleja, kuten puun lehtiä ja käpyjä tai laittaa uusiokäyttöhaasteen: Mitä uutta voisi tehdä vanhoista sukista?

5. Sadan tavan esine – peli

Tässä pelissä kutsutaan luovuutta esiin miettimällä tavallisille esineille uusia käyttötapoja. Ottakaa joku tavallinen esine, esimerkiksi kattila ja miettikää mitä kaikkea, siitä voisi keksiä. Kattila voi olla ainakin hattu, potta, rumpu, metallikassi ja epämuodostunut frisbee. Kannustakaa toisianne keksimään toinen toista hullumpia käyttötapoja. Älkää kritisoiko tai arvostelko ehdotuksia.

6. Mokakannustin

Luovuuden kukoistamiselle on tärkeää, että voi ja saa myös epäonnistua. Teatteriaikoina meillä oli tapana taputtaa mokille. Mitä suurempi moka harjoituksissa lavalla, sitä raikuvammat aplodit annettiin. Tämän tarkoituksena oli vapauttaa ilmaisumme liiallisista rajoitteista ja epäonnistumisen pelosta. Olen ottanut tämän tavan suhtautua epäonnistumisiin myös kotona. Kun lapsi tiputtaa vahingossa lattialle täyden laatikon legoja, en ala moittimaan vahingosta, vaan totean: ”Vautsi, olipas nopeasti laitettu kaikki legot leikkivalmiiksi lattialle.” Huumorilla suhtautuminen epäonnistumisiin ja vahinkoihin, vähentää lapsen häpeän tunnetta ja luo ilmapiirin, jossa yrittäminen ja epäonnistuminen on mahdollista.

7. Taivaan rannan maalaushetki

Luovuus lähtee myös niistä hetkistä, kun ei tapahdu yhtään mitään. Lepo avaa mielen lukot ja antaa ajatuksille tilaa. Pitäkää perheessä taivaanrannan maalaushetkiä. Laittakaa soimaan instrumentaalimusiikkia tai istukaa vaikka rannalle katsomaan kauas ulapalle. Olkaa rauhassa, ilman puhetta ja tekemistä. Antakaa mielen levätä ja luovan ajattelun virrata.

Miten tuen lapsen luovuutta?

1) Luo hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri

Jotta lapsen luovuus voi kukoistaa, se tarvitsee hyvän kasvuympäristön, missä ei ole vertailua tai kontrollia.

”Olipas huono ajatus” tai ” Siskosi idea oli parempi” eivät kuulu luovuuden lähipiiriin, vaan luovuus tarvitsee hyväksyntää ja kannustusta.

”Enpäs olisi itse tuota keksinytkään” ja ”Onpas todella hyvä idea” taas saavat luovuuden kukoistamaan.

2) Rohkaise menemään  oman mukavuusalueen ulkopuolelle

Luovuus syntyy rajojen rikkomisesta ja uuden kokeilemisestä. Kannusta lasta kokeilemaan uusia asioita ja tapoja.

3) Kannusta käyttämään vahvuuksia ja ottamaan riskejä

Vahvuuksien käyttäminen tulee lapselta luontaisesti. Käyttäessään vahvuuksiaan lapsi on myös rohkeampi poistumaan mukavuusalueeltaan ja käyttämään vahvuuksiaan luovaan toimintaan. Lapsen vahvuuksien löytäminen ja niiden käyttäminen on tärkeää myös luovan toiminnan vahvistamiseen.

4) Anna tilaa hulluttelulle ja huumorille

”Arvaa mikä toi on? Äkkiä, äkkiä, ennen kuin se haihtuu pois.” lapseni huutelee saunassa. Nykyinen saunatraditio, vesipyssymaalaus, syntyi eräänä syysiltana kerätessämme kesän vesileluja sisälle.  Kesä oli mennyt ohi, mutta lapsen vesipyssyinto jatkui. Sen toteuttamiseen luotiin mahdollisuus käyttää vesipyssyjä saunailtoina. Siitä lähtien olemme jatkaneet tätä hassua tapaa jokainen saunakerta.  ”Maalaamme” vesipyssyillä eri kuvioita seinään ja arvuuttelemme toistemme kuvioita. Joskus ”maalaamme” isoja vesialueita ja odotamme kun ne kuivuvat pikkuhiljaa eri kuvioiksi. Sitten kerromme toisillemme, mitä ne voivat mielestämme esittää. 

Yllättävimmistä tilanteista ja yhdistelmistä voi löytyä jotain uutta ja luovaa tekemistä lapsen kanssa. Ole siis avoinna hulluttelulle ja huumorille. Se kasvattaa luovuutta ja yhteinen tekeminen vahvistaa sinun ja lapsen vuorovaikutusta.

5) Luo ympäristö, jossa lapsi voi turvallisesti yrittää ja myös erehtyä

Lapsi on vasta opettelemassa uusia taitoja ja laajentamassa ajatteluaan. Pelko rajoittaa luovuutta. Jos lapsi ajattelee, että epäonnistumisesta rangaistaan, hän ei rohkene ylittää mukavuusaluettaan ja ottaa luovuutta käyttöön.

6) Anna lapsen välillä tylsistyä

Tylsyys ohjaa luovuuteen. Tarjoamalla koko ajan lapselle jotain virikkeitä, lapsen mieli laiskistuu, eikä kehitä uusia ideoita. Tylsistyminen auttaa lasta etsimään sellaisia asioita, mistä hän pitää ja mitkä ovat hänestä sisäisesti innostavia. Lapsen ”Mulla on tylsää” kommentteja ei kannata ottaa aikuisen toimintaohjeina, vaan antaa lapsen rauhassa etsiä häntä motivoivaa toimintaa.

7) Luota lapsen omaan ratkaisukykyyn

Anna lapsen miettiä ratkaisuja, äläkä luovuta heti ensimmäisen ”en mä tiedä”-repliikin kohdalla. Kannusta ongelmien äärellä viipymiseen ja epävarmuuden sietämiseen sekä uudelleen yrittämiseen. Jos lapsi löytää toimivan ratkaisun, luota lapsen tapaan toimia. Myös silloin kun lapsen tapa on erilainen kuin oma toimintatapasi.

Luovuusmateriaali

Kun käsittelen luovuutta lasten kanssa, annan heidän kertoa tarinoita. Tarinat tulevat joko esineiden tai virikekuvien avulla. Laitan esineet tai kuvat laatikkoon, josta otan ne yksi kerrallaan esiin. Niiden nousemista ajatuksista lapset saavat kertoa tarinan. Joskus aloitamme myös tyhjästä. Yllä olevassa kuvassa aloitimme tyhjästä. Lapset saivat hakea leikkihuoneesta niitä tavaroita ja esineitä, joita itse tarinaan halusivat ja niistä tuli tarina lasten maailmasta.

Ensin oli meri ja kaikkialla tyhjää. Sitten tuli eläimet, lapset, talot ja lääkärit. Siellä oli dinosauruksia ja leijonia ja kaikkia eläimiä. Niillä eläimillä pystyi ratsastamaan. Kaikilla oli myös koti ja tarpeeksi ruokaa, paljon appelsiinimehua. Ne elivät siellä maassa kaikki sovussa, eikä kukaan eläin syönyt toista tai lapsi kiusannut, vaan ne leikkivät kaikki päivät. Se oli sen maailman ainoa sääntö: Kaikkien piti leikkiä koko päivän.

Jos haluat kuitenkin käyttää valmistarinaa luovuuden vahvuudesta keskusteluun, niin tässä on kaksi ehdotusta:

Karsikas, Ilja ja Hatakka, Heimo: Keksijä Punainen ja hatun varjo kertoo keksijän keksimiskriisistä. Mitä jos kaikki tarpeellinen on keksitty? Tarina kertoo ajatuksista, jotka menevät laatikon ulkopuolelle ja luovat uuden maailman.

Franklin keksii konstit tarinassa luovuutta käytetään tavoitteiden saavuttamisessa. Franklinilla on haave ja tavoite, mutta ei vielä välineitä päästä tavoitteeseen. Franklin käyttää luovuutta ja keksii lopulta monta keinoa, miten päästä kohti tavoitettaan.

 Lisää luovuudesta

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit