Jaa tämä

”Miksi sä opettelet sitä uutta listaa?” kysyy työkaverini viimeisenä päivänäni tarjoilijana. Pysähdyn ja hämmästyneenä nostan katseeni samana päivänä saapuneesta uudesta viinilistasta. ”Koska olen utelias ja rakastan uuden oppimista” vastaan tiedustelijalle. ”Ihan turhaa.” hän toteaa viitaten uudestaan siihen totuuteen, että en todennäköisesti tule koskaan enää työskentelemään tarjoilijana. Olen saanut yliopisto-opintojani vastaavaa työtä ja opiskelujen aikainen ravintolatyö on pian historiaa. ”Minä haluan käyttää kaikki tilaisuudet oppia ja tässäkin listassa on paljon uusia asioita.” vastaan, vaikka näkökantamme taitavat olla liian kaukana toisistaan, ollaksemme koskaan samaa mieltä siitä, mitä kannattaa opetella ja mitä ei. Saan vastaukseksi enää kulmien kohautuksen, joten palaan listan opetteluun. Tapaus on jäänyt mieleeni vuosien takaa, koska kysymys pysäytti minut miettimään oppimista ja sen tuomaa iloa itselleni.

Olen aina ollut utelias ja halunnut tietää, yksinkertaisesti kaiken. Voisin opiskella, lukea ja etsiä tietoa loputtomiin (tästä kertoo varmasti myös se, että luen tällä hetkellä kolmatta korkeakoulututkintoa!). Koen suurta iloa tehdessäni oivalluksia jonkun uuden parissa ja näen vaivaa, että saan tietoa minua kiinnostavista asioista. Oppimisen ilo ja sen tuomat myönteiset tunteet jaksavat kantaa minua päivästä ja vuodesta toiseen. Jaksan viipyä tiedon äärellä pitkiä aikoja minkään häiritsemättä minua.

”Miksi ihmiset eivät osaa lentää?”,  ”Jos keinuisin oikein kovaa, niin voisinko päästä kuuhun asti?”, ”Montako linnunmunaa pesään mahtuu?”. Joka päivä kohtaan monenlaisia kysymyksiä lasten kanssa. Lapset kyselevät, tutkivat, ihmettelevät ja etsivät kaikin keinoin vastauksia heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Aikuisten tehtävä on ensiksi vastata erään kehitysvaiheen miljooniin ”Miksi?” – kysymyksiin ja kun lapset ovat tarpeeksi vanhoja, ohjaamme heidät tietolähteille, josta he voivat itse löytää vastaukset kaikkiin kysymyksiinsä.   

Mitä on oppimisen ilo?

ppimisen ilo on tiedon janoa, etsimistä, tutkimista ja pohtimista. Kun vahvuutena on oppimisen ilo, haluaa oppia uusia asioita tai lisätä jo aiempaa tietämystä. Luovuus, uteliaisuus, sinnikkyys ja itsesäätely ovat vahvasti yhteydessä oppimisen iloon.

Poika lukemassa kirjaa

Miksi oppimisen ilo on tärkeää?

Oppimisen iloa ohjaa sisäinen motivaatio, joka vie eteenpäin tiedon lähteille ja oppimaan uutta. Tiedon äärellä viihtyy pitkään ja oppimisen ilo saa sinnikkäästi pyrkimään kohti oppimistavoitteitaan. Itsesäätelykyky pitää sinut tehtävän äärellä. Tämän prosessin sivutuotteena syntyy myönteisiä tunteita, kun oppiminen on mielekästä ja motivoivaa.

Oppimisen ilo voi myös parhaimmillaan viedä flow-tilaan, jossa tietoa sisäistää niin syvästi ja antaumuksella, että menee tiedon virran mukana kadottaen ajantajun. Kulkee kirjan tai muun tietolähteen vietävänä hyvien tunteiden ja oivallusten siivittämänä vaivattomasti kohti oppimistavoitteitaan.

Onko vahvuuteni oppimisen ilo?

Uusien taitojen oppiminen ja tiedon lisääminen saa sinut kokemaan myönteisiä tunteita

Etsit innokkaasti uutta tietoa ja sinulla on sinnikkyyttä tiedon hakemiseen

Opettelet uusia asioita, vaikka niistä ei ole sinulle suoranaista hyötyä

Olet kiinnostunut monista asioista ja uskot että kaiken oppimisesta on jotain hyötyä

Olet aina tykännyt paikoista, joista saat uutta tietoa (esim. museot)

Kun opettelet uusia asioita, voit saavuttaa parhaimmillaan flow-tilan

Oppimisen ilon käsittelyhetki

1.Viikon vahvuus

a) Vahvuuden salapoliisi

Kirjoita vahvuussana näkymättömällä kynällä tai eri kuvioin ja anna lapselle vinkki, kuinka selvittää ”koodi”. Netistä löytyy myös valmiita salakirjoituspohjia, jossa kirjaimia vastaavat kuviot tai eri salakirjoitustyylejä, kuten caesarin salakirjoitus.

b) Vahvuuden numerosalapoliisi

Kirjoita vahvuussana kirjaimia vastaavilla numeroilla. Oppimisen ilo olisi esimerkiksi (kun A=1) 15-16-16-9-13-9-19-5-14 9-12-14.

2.Aiheen käsittely tarinan, keskustelun tai toimintakortin avulla

Oppimisen ilosta voi keskustella lapsen kanssa aiheeseen liittyvän kirjan lukemisen yhteydessä, toimintakortin avustuksella tai ihan arkikeskustelun ohessa. Tykkääkö lapsesi tutkia, etsiä tietoja netistä, käydä museoissa tai tiedekeskuksissa? Viihtyykö hän kirjastossa? Mistä asioista hän hakee tietoa, mitkä asiat kiinnostavat?  Mitä tunteita lapsi kokee, kun hän etsii tietoa? Entä kun hän oppii uuden asian? Parasta on, jos saat napattua kiinni hetken, jossa lapsi kokee oppimisen iloa. Lapsi on kiinnostunut jostain ja kyselee sekä hakee tietoa asiasta. Tällaiseen hetkeen pysähtyminen on hyvä hetki pohdiskella oppimisen ilon vahvuutta.

Kysymyksiä toimintakorttiin liittyen alle kouluikäisten kanssa:

  1. Keksikää linnulle nimi ja ikä
  2. Mitä lintu tekee kuvassa?
  3. Millainen olo linnulla on?
  4. Mitä lintu ajattelee?
  5. Miten tilanne voisi jatkua?

3.Oppimismuistojen kirja

Miettikää jokaisen lapsen kohdalta, mitä kaikkea lapsi on jo oppinut. Samalla tavalla kuin vauvakirjaa, lapsesta voi vauvakirjan jälkeen kerätä oppimismuistojen kirjaa. Asioita voi olla esimerkiksi ”opin ajamaan pyörällä”, ”opin lukemaan”, ”opin englanninkieliset aakkoset” tai ”opin vaihtamaan moottoripyörän lampun”.

Lisäksi voi miettiä, mistä haki tietoa, auttoiko joku, miten kauan uuden asian oppimiseen meni, mikä innosti jatkamaan, mitä oivalluksia oppimisen aikana koki ja mitä aikoo tehdä seuraavaksi? Voit lisätä kirjaan lapsen kertomia tarinoita tai kuvia ja kaikenlaista muuta materiaalia. Voitte tehdä jokaiselle perheenjäsenelle oman tai perheen yhteisen muistokirjan.

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

4. Minä haluan oppia

Mitkä olisivat nyt ajankohtaisia asioita, mistä lapsesi on kiinnostunut? Tähän voi ottaa avuksi innostus-vahvuuden innostumistähdet. Niistä voi löytyä joitain asioita, mitkä lasta kiinnostavat tai mitä hän haluaisi alkaa opettelemaan.

Kyse voi olla myös koko perheen projektista, jos kaikki perheestä haluavat vaikka opetella soittamaan kitaraa (tai jotain instrumenttia) tai opetella tunnistamaan eri kalalajeja. Voitte yhdessä tehdä suunnitelman siitä, miten oppimisen kanssa edetään. Mistä tietoa haetaan ja kuka voisi opettaa kenellekin mitä taitoja?

5. Oppimisen apuvälineet – kartta

Printtaa kotinne lähialueen kartta ja miettikää yhdessä, mistä kaikkialta tietoa voi löytyä. Merkitkää karttaan esimerkiksi kirjasto, paikalliset museot tai muut tietokannat, sellaisen läheisen asunto (mummin, kummin, tuttavan), jota voisi haastatella ja jolta voisi saada tietoa.

Kartta havainnollistaa, että on monta paikkaa, mistä saada tietoa. Monta tapaa etsiä sekä saada tietoa eri asioista. Kartta voi toimia tulevaisuudessa apuna myös lapsen oppimistilanteessa. Hän voi käydä eri paikkoja läpi opiskellessaan häntä kiinnostavia asioita ja käyttää eri tietolähteitä tiedon keräämiseen.

Lisäksi:

Monilapsisessa perheessä kannattaa hyödyntää vertaisoppimista. Lapset oppivat parhaiten toisilta kaltaisiltaan eli toisilta lapsilta. Anna lapsien opettaa toisilleen asioita! Isoveli voi opettaa pikkusiskoa sitomaan kengännauhat tai metsäretkellä eri kasvilajeja. Asiat jäävät myös parhaiten mieleen, kun pääsee opettamaan toista. Tee oppimisesta koko perheen hauska projekti!

6. Karkaavan opin kiinniotto

Tämä on yhdistettynä oppimisen ilon ja optimismin harjoitus. Tässä on tarkoitus löytää oppiminen vastoinkäymisistä ja pettymyksistä. Mitä lapsi voi oppia, kun hänen kauko-ohjattava auto unohtuu ulos sateeseen ja menee rikki? Sade ja sähkölaitteet eivät sovi yhteen. Sade aiheuttaa metalliosissa ruostetta. Voiko lapsi oppia auton korjausta? Auttaisiko auton kuivattaminen ja uusien osien hankkiminen. Vastoinkäymisessä ei kannata hukata hyvää oppimismahdollisuutta (heittää auto roskiin – ostaa uusi), vaan ottaa kaikki mahdollinen oppi kiinni.

Kuinka tuen lapseni oppimisen iloa?

”Siis vau! Mitä ihmettä? Nyt sä opit sen! Sä laitoit aivan oikeaan järjestykseen ne kirjaimet. Nyt siinä lukee sun koko nimi. Mä tiesin, että sä oppisit sen. Aivan upeaa!” hehkuttelen lapsen suoritusta ja vastaan lapsen kasvoilla hehkuvaan hymyyn. Monta kertaa olen jo seurannut pienten muovikirjainten pyörittelyä, kulmien kurtistelua, pohtivia ynähdyksiä sekä syviä huokauksia. Nyt tavoite on saavutettu ja on ilon aika. Ja se ilme, minkä olen jo todistanut monen lapsen kasvoilla, kun oivallus tapahtuu. Se riemu, mikä lapsen kasvoille piirtyy kun mielen palapelin palanen loksahtaa paikalleen, on yksi maailman kauneimmista asioista. Se vetää aikuisen mukaan ja saa innostumaan onnistumisesta lapsen kanssa. Myötäinto, myötäeläminen ovat mielestäni oppimisen ilon sytyttäjiä. Lapsen kannustaminen ja hänen onnistumisen esiin nostaminen, auttavat lasta näkemään sen oppimismatkan, jonka hän on kulkenut sekä uskomaan siihen, että hän voi oppia uusia asioita. 

Oppimisen iloa ei voi istuttaa eikä säädellä ulkoapäin. Tärkeintä on luoda ympäristö, jossa oppimisen ilo voi syttyä. Siinä lapsi ja hänen mielenkiintonsa kohteet ovat pääosassa ja kaikenlaiselle oppimiselle on tilaa. Laulu, leikki, pelaaminen tai mikä tahansa uusi luova tapa voi olla paras oppimisen ilon sytyttäjä.

”Neptunus, Venus, Merkurius”  luettelen planeettoja pienelle kyselijälle ja loppukaneetiksi totean: ” Planeetat ovat kyllä mielenkiintoisia.” Seuraavaksi kerraksi olen etsinyt käsiini planeettakirjan. Osun oikeaan ja tyttö innostuu. Katselemme kirjasta planeettoja. Opettelemme eri ominaisuuksia. Monta viikkoa kirja on mukana jokaisessa lukuhetkessä. Tuon pyynnöstä toisen ja kolmannenkin kirjan.  Lapsen ehdotuksesta, rakennamme paperimassasta planeetat ja ripustamme ne kattoon opettelun tueksi. Ilo leviää myös muihin päivän askareisiin. Keinussa lapsi luettelee planeetat itse ja lopuksi ”lennämme” keinuilla Jupiteriin asti.

Yhteenvetona:

  1. Luo kannustava oppimisen iloa sytyttävä ilmapiiri
  2. Ole avoinna lasta kiinnostaville asioille
  3. Tarjoa mahdollisuuksia tutkia asiaa tarkemmin
  4. Elä oppimisenprosessia mukana
  5. Anna lapsen olla pääosassa

On tärkeää, että oppimisessa mennään lapsen ehdoilla. Joskus asia ei jaksakaan kiinnostaa pitkään. Lasta voi kannustaa eteenpäin, mutta lapsen syyllistäminen (”ei tämä sitten sua kauaa jaksanut kiinnostaakaan”), latistaminen ”(toisen kerran en sitten kyllä sun jutuista innostu”) tai pakottaminen (”kun nyt tämä homma aloitettiin, niin nyt kyllä sitten teet tämän loppuun”) eivät sytytä oppimisen iloa eivätkä motivoi aloittamaan jonkun toisen asian opettelua.

 

Oppimisen ilo ei ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä, kuten koetuloksista ja palkkioista. – Huomaa hyvä! – kirja

Rahapalkkio hyvästä koetuloksesta tai kokeen numero ylipäätänsä sekä muut ulkoiset motivaattorit, eivät vaikuta oppimisen iloon. Oppimisen ilo tulee sisäisestä motivaatiosta, halusta oppia. On siis tärkeää auttaa lasta löytämään sisäinen innostus sekä palo oppimiseen ja unohtaa palkkiosysteemit.

Lastenkirjasuositus oppimisen ilon käsittelyyn:

Oppimisen ilon kirja

Oppimisen ilon vahvuus on mielestäni helpoin havaita toiminnassa ja keskustella kun havaitsee lapsessa oppimisen iloa. Pienten lasten kanssa olen käyttänyt myös joitain satukirjoja, kuten Veera ja maatalon eläimet.

Havukainen, Aino ja Toivonen, Sami: Veera ja Maatalon eläimet (mukana myös Tatu ja Patu). Kirjassa Tatu ja Patu opettelevat maatalon elämää. He oppivat paljon uusia asioita ja huomaavat, että joidenkin asioiden opettelemisessa tarvitsee harjoittelua ja kekseliäisyyttä, mutta lopussa koetaan onnistumisen iloa ja suurta ylpeyttä suorituksen onnistumisesta. Tässä kirjassa tulevat esiin myös sinnikkyyden ja luovuuden vahvuudet.

Lisää oppimisen ilosta

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit