Jaa tämä
  • 174
  • 8
  •  
  •  
  •  
  •  

Paha pitää huolen itsestään, hyvää pitää helliä.” Tämä Lotta Uusitalo-malmivaaran lause on jäänyt pysyvästi mieleeni. Aivomme ovat virittyneet huomaaman helpommin uhat, poikkeamat ja epäkohdat. Siksi hyvän näkemistä pitää tietoisesti etsiä, pysähtyä myönteisiin tunteisiin ja hyviin hetkiin. Kehujen antaminen tarvitsee hyvän huomaamista, mutta se ei aina ole niin helppoa. Juuri tämä aivojen negatiivinen vinouma haittaa ja usein ohitamme ne hetket huomaamattamme, kun lapset leikkivät rauhassa ja sovussa, ruokailu sujuu hyvin tai teini tulee ajallaan kotiin. Helpottavaa on kuitenkin se, että yksi aivojen keskeisimmistä ominaisuuksista on plastisuus eli kyky muuttaa hermosolujen välisten synapsien määrää ja vahvuutta. Voimme siis vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiotamme ja mihin hetkiin aivomme “heräävät“.

Tästä lisää aiemmassa artikkelissani:  Huomaa hyvä!

On ollut paljon keskustelua siitä, millä tavalla kehua lasta “oikein“. Puhutaan kasvun asenteen vahvistamisesta, kuningas-ilmiön välttämisestä ja liiallisen kiltteyden tai reippauden korostamisesta. Tämä voi kääntyä myös itseään vastaan. Pelätään niin paljon kehuvamme väärin, että jätämme kehumatta kokonaan. Itse olen sitä mieltä, että harvemmin kehuilla voi pahaa tehdä, joten tässä tapauksessa parempi kuitenkin kehua kuin  jättää kehumatta.

Kehujen vastaanotto riippuu myös paljon lapsesta ja hänen temperamentistaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa kehua, mutta monia hyviä tapoja, mistä valita. Olen koonnut tähän kehumisen tapoja, joilla voi vahvistaa kasvun asennetta, rakentaa itsetuntoa ja jotka ovat viestiltään lapselle selkeitä. Hän tietää, mistä saa kehuja.

Vielä ennen kuin mennään kehuihin haluan lyhyesti kertoa kasvun asenteesta. Kasvun ja muuttumattomuuden asenne ovat Carol Dweckin lanseeraamia käsitteitä ihmisen ajattelumalleista.

Ihminen, jolla on muuttumattomuuden asenne,  haluaa tehdä toisiin vaikutuksen, mutta samalla ajattelee, että ei ole tarpeeksi hyvä. Toimintaa hallitsee epäonnistumisen pelko ja negatiivista palautetta vältetään tai sitä ei oteta vastaan. Kehityksen ja menestymisen ajatellaan olevan rajallinen. Hänellä on ajatus siitä, että voi kehittyä vaan tiettyyn pisteeseen. Muutokset nähdään uhkina ja haasteita vältetään. Esteiden kohdalla luovutetaan helposti. Muiden menestys nähdään uhkana.

Ihminen, jolla on kasvun asenne, luottaa omaan oppimiseen ja kasvuun. Tämän myötä hänellä on parempi itsetunto. Hän ajattelee, että voi oppia ja kehittyä harjoittelun kautta. Hän ei pelkää negatiivista palautetta, vaan näkee sen mahdollisuutena oppia. Hän näkee haasteet mahdollisuuksina kehittyä ja kasvaa. Tämän takia hän sinnikkäästi jaksaa pyrkiä kohti tavoitteita, eikä luovuta helposti. Hän osaa iloita myös muiden menestyksestä.

Selvistä syistä jälkimmäinen nähdään parempana itsetunnon, kehittymisen ja kasvun kannalta. Siksi pyrimme lapsen kasvatuksessa vahvistamaan kasvun asennetta. Aikuisen toiminta vaikuttaa siihen, kumpi ajattelumalli vahvistuu. 

Nyt kuitenkin eri kehumisen muotoihin. Tässä esittelen 20 tapaa kehua lasta ja lopussa vielä muutamia tärkeitä asioita, mitä muistaa kehuessa.

 

20 tapaa kehua lasta

1. Nonverbaalinen kehu eli sanaton kehu on aina varmin ja siinä et voi mennä vikaan. Ehkä ainoa “sudenkuoppa” on, jos lapsi ei ymmärrä sanatonta viestiäsi. Hyväksyvä katse, hymy, peukut pystyyn, läpy, ihaileva ilme ja kasvoilla oleva riemu lapsen näkemisestä ovat kuitenkin hyvin harvoin tulkittaviksi muuksi kuin hyväksi asiaksi. Näitä jakele paljon. Ne ovat helppoja, nopeita ja kuitenkin niin tehokkaita.

2. Kiitos on myös kehu. “Kiitos, että autoit.”, “Kiitos, että ojensit lautasen.”, “Kiitos, että olet olemassa.” Kiitos on voimasana, jolla voi saada paljon hyvää aikaiseksi. Sitä ei kannata pihistellä.

3. Toimintaa kuvaileva kehu vie syvemmälle kehun ytimeen. Pelkästään “olipa hienoa” tai “ihana juttu” voi jättää lapsen epätietoisuuteen siitä, että mistä tässä nyt olikaan kyse? Mistä hän sai kehuja? Kannattaa siis kuvailla enemmän toimintaa. “Ihanaa, kun korjasit kaikki askarteluvälineet laatikkoon. Nyt ne löytyvät helposti seuraavalla kerralla.” tai “Hienosti autoit siskoa kenkien laitossa. Nyt meille jää enemmän aikaa leikkiä puistossa.

4. Luonteenvahvuudet vievät kohti parempaa itsetuntemusta, vahvempaa itsetuntoa ja tavoitteiden saavuttamista. Luonteenvahvuuksien käyttämisestä kehuminen nostaa lapsen tietoisuutta omista vahvuuksista ja lisää niiden käyttöä. “Olitpa rohkea, kun kiipesit korkeimmalle kohdalle kiipeilytelineelle. Sieltä näkee varmasti kauas.“, “Ihanaa, kun autoit Leealle repun selkään. Käytit siinä hyvin ystävällisyyden vahvuuttasi.

Lisää luonteenvahvuuksista: Mitä ovat luonteenvahvuudet ja mitä hyötyä niistä on?

5. Myönteinen minä-viesti on monipuolinen tapa kehua. Siinä tulee esiin hyvä toiminta, sen tuoma hyöty ja siitä noussut myönteinen tunne. Thomas Gordonin toimivan perheen kurssilla kehu on myönteisen minä-viestin muodossa, joka on kaksi tai kolmiosainen. Osat ovat 1) Nähdyn toiminnan kuvailu, 2) Siitä seurannut hyöty toiselle ja 3) Siitä tullut myönteinen tunne. Esimerkiksi “Tulin iloiseksi, kun keräsit kaikki lätkätavarat eteisestä. Nyt pystymme kulkemaan siitä helposti.” 

6. Yrittämisestä kehumisen hyödyt ovat moninaiset. Se vahvistaa lapsen sinnikkyyttä ja uskoa siihen, että kannattaa yrittää. Vaikka lapsi ei tiedä onnistuvansa varmasti, hän kuitenkin yrittää. “Hieno yritys! Ensi kerralla jo onnistuu!” On hyvä ja simppeli tapa kehua yrityksestä ja kannustaa samalla eteenpäin. Sitä voi jatkaa myös toiminnan kuvauksella sekä lapsen mahdollisten pettymyksen tunteiden sanoittamisella. 

7. Strategioista ja kovasta työstä kehuminen vahvistaa lapsen uskoa oppimiseen ja lapsi siirtyy mielellään haastavampiin tehtäviin, koska uskoo taitoihinsa. 

Eräässä tutkimuksessa oli annettu lapsille erilaisia tehtäviä ratkottaviksi. Tehtävän jälkeen toisia lapsia oli kehuttu hyvästä suorituksesta, toisia kovasta työstä. Lapset, joita oli kehuttu työskentelystä tehtävien parissa, ottivat todennäköisemmin uusia ja haastavampia tehtäviä. Ne jotka olivat saaneet kehuja onnistumisesta tai paremmista suorituksista kuin muut, eivät halunneet tehdä enempää tai ainakaan valita haastavia tehtäviä. 

Jos ainoastaan kehuu lasta onnistumisesta tai täydellisestä suorituksesta, voi nostaa riman liian korkealle. Lapsi ajattelee, että saavansa hyvää vain täydellisestä tai onnistuneesta suorituksesta. Silloin hän mieluummin valitsee helppoja tehtäviä, joissa tietää onnistuvansa kuin haastaisi itseään vaikeammilla tehtävillä.

8. Etenemisestä kehuminen kannustaa lasta jatkamaan toivottua toimintaa. Aikuisten on tärkeä nähdä ja auttaa lasta näkemään myös pienet etenemisen askeleet. Tavoitteiden pilkkominen välitavoitteisiin ja aivan pieniin mikrotavoitteisiin auttaa saavuttamaan lopullisen tavoitteen. Pienikin onnistuminen vahvistaa lapsen uskoa itseensä ja tavoitteen saavuttamiseen.

Eteneminen voi myös olla ei toivotun toiminnan vähenemistä. Koulusta usein ja paljon myöhästelevää oppilasta voi kehua, vaikka hän ei tulisi aivan täsmälliseen aikaa.  “Hienoa! Tulit tänään vain viisi minuuttia myöhässä. Mitä teit aamulla erilailla?” Tämä kannustaa lasta uskomaan, että hän pystyy muuttamaan toimintaansa ja miettimään, niitä syitä, jotka ovat vieneet tähän positiiviseen muutokseen.

9. Harjoittelusta kehuminen on myös yksi kasvun asennetta vahvistava kehun muoto. Siinä lahjakkuuden sijaan kehutaan harjoittelusta. “Oletpa sinä taitava basson soittaja. Olet varmasti harjoitellut paljon” sen sijaan, että sanottaisiin “Oletpa taitava basson soittaja. Olet todella musikaalinen.” Kun kehumme lahjakkuuden sijaan harjoittelua, lapselle tulee kuva, että harjoittelun kautta hän voi oppia vaikka mitä. Kyse ei ole vain siitä, onko vai eikö ole syntyjään lahjakas jossain asiassa. 

10. Leikkisä kehu lisää naurua. Yhteinen ilon kokemus vahvistaa aikuisen ja lapsen yhteyttä. “Minä taidankin olla aika hyvä opettaja, kun jo nyt onnistut sitomaan kengännauhat noin hyvin.“, “Nyt taitaa olla maailmankirjat aivan sekaisin. Joko sinä olet siivonnut koko huoneen? Ohhoh!

Huom! Tähän haluan lisätä, että on todella tärkeää, että lapsi tietää kehun olevan leikkisä ja huumoria sisältävä. Tässä on se pieni vaara, että menee liiaksi sarkasmin puolelle tai äänensävy on ivallinen, jolloin lapsi loukkaantuu. Ei kuitenkaan kannata jättää huumoria pois, mutta olla sensitiivinen ja ottaa tilannetaju mukaan.

11. Kyselevä kehu vie lapsen pohtimaan onnistumisen tai kehuun vievän toiminnan syy-seuraus suhdetta. Mitkä asiat veivät positiiviseen lopputulokseen. “Todella hyvin ratkaistu tehtävä. Miten pääsit tähän lopputulokseen?“, “Vau, miten hienosti kasattu legoauto. Miten saitkaan nuo kaikki palikat pysymään paikallaan?

12. Empatiakehu katsoo sisälle lapsen tunteisiin. Kehun ei aina tarvitse olla toimintaan liittyvää. Se voi liittyä myös lapsen kokemuksiin ja tunteisiin. “Sinä näytät todella nauttivan siitä palapelin tekemisestä.” luo yhteyden lapsen ja aikuisen välille. Sinä näet, mitkä asiat tuottavat lapselle iloa ja olet mukana näissä hetkissä.

13. Läsnäolokehu ei tarvitse mitään laukaisevaa tekijää. Sen voi sanoa milloin vain. Se ei liity lapsen toimintaan, käyttäytymiseen, kokemuksiin tai tunteisiin. Mikä onkaan ihanampi kehu kuin “Sinun seurassasi on hyvä olla” tai “Haluan viettää aikaa sinun kanssasi.” Sillä viestimme lapselle, että hänen koko olemuksensa, mielensä ja läsnäolonsa on sinulle tärkeää. Hän on juuri se ihminen, jonka seurassa haluat olla. 

14. Näkemiskehu vahvistaa lapsen kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Siinä yksinkertaisesti kuvaillaan, mitä näemme lapsen tekevän. “Kokeilet kaikkia palapelin paloja, löytääksesi oikean palan tyhjään koloon.” Lapsi myös tulee tietoiseksi siitä, mitä tekee ja millaisilla toiminnoilla kulkee kohti tavoitetta. Tämä vahvistaa oman toiminnan tarkkailua.

15. Sisäisen hyvän kehu vahvistaa lapsen itsetuntemusta ja tunnetaitoja. Lapsen on tärkeä nähdä, mitä hyvää hänen toimintansa tekee myös hänelle, eikä vain muille. Sen sijaan, että sanoisit: “Hienosti rakennettu torni. Olen ylpeä sinusta.” . Kokeile myös “Hienosti rakennettu torni. Olet varmasti ylpeä itsestäsi?” Kehu voi muodostua ulkoiseksi motivaattoriksi, jos lapsi toimii vain kehujen toivossa. Kun lapsi näkee toiminnan hyödyn itselleen esimerkiksi sen tuomat myönteiset tunteet (kuten myös yrittämisessä, luonteenvahvuuksissa ja monissa muissakin), hän toimii samalla tavalla myös ilman ulkoisia odotteita eli kehun saamista. 

16. Ryhmäkehu tai yhteiskehu vähentää ristiriitoja ja vie yhteiseen hyvään. Kehuminen voi usein aiheuttaa kateutta tai kiistaa. Varsinkin sisarusten välillä. Vertailu on petollinen tie, jolle ei kannata lähteä. Luokassa tai joukkueelle voi sanoa ryhmäkehun, “Olen nähnyt tänään paljon sinnikkyyttä, ystävällisyyttä ja tiimityötä.” tai sisaruksille yhteiskehun, “Olen niin iloinen, kun leikit ovat tänään sujuneet niin hyvin. On ollut ilo seurata teidän puuhianne.

17. Olemassaolon kehu on kaiken kasvun perusta. Lapsen tulee ehdottomasti kuulla olevansa hyvä myös sellaisenaan kun on, ilman suorituksia, tekoja tai sanottuja sanoja. “Minä rakastan sinua“, “Olet ihana juuri tuollaisena kuin olet” ja “Minun rakas” tai mikä hellittelynimi kullakin on lapselle tai lapsilleen, on omiaan vahvistamaan itsetuntoa ja lapsen sekä aikuisen välistä yhteyttä.

 

Vaihtoehtoja, kun lapsi sanoo kehuille “ei”

Joskus lapsen on vaikea vastaanottaa kehuja. Hän ei ole tottunut tai joku muu asia, esimerkiksi se, että ei usko kehujen aitouteen tai itse ei tunne olevansa kehujen arvoinen, voi vaikeuttaa kehujen vastaanottamista. Tässä kohtaa ei kannata kuitenkaan luovuttaa. En usko olevan sellaisia lapsia, jotka eivät pidä kehuista. Voi olla, että tapa ei ole sopiva juuri tälle kyseiselle lapselle tai tarvitaan vielä harjoittelua kehujen vastaanottamiseen. Jos lapsi suostuu, on hyvä yrittää hieman tutkiskella ja keskustella yhdessä, miksi kehujen vastaanottaminen tuntuu vaikealta. Voi olla, että lapsi on kuullut jonkun aikuisen väheksyvän kehuja. Se on jäänyt pysyvästi mieleen lapselle ja tuonut lapselle kehuista huonon mielikuvan tai sellaisen, että niitä on tapana vähätellä.

18. Juorukehu auttaa lasta kuulemaan kehuja epäsuorasti. Siinä kehutaan lasta lapsen läsnäollessa toiselle aikuiselle. Esimerkiksi puhelimessa isovanhemmalle, kotona puolisolle tai muulle läheiselle tai lapsiryhmässä hoitajan kanssa. Tarkoitus on, että lapsi kuulee, mitä hyvää hänestä sanotaan, mutta ei sanota hänelle suoraan.

Taavi teki tänään esikouluharjoituksia todella keskittyneesti ja pitkään.” tai “Elina maistoi rohkeasti tänään kaikkea tarjottua ruokaa.

19. Kirjekehu on samalla myös muisto, jonka voi säilyttää tulevia hetkiä varten. Jo lukevalle lapselle, voi kirjoittaa kirjeen. Kirjoittaa siihen, miten tärkeä hän on. Mitä vahvuuksia ja hyvää hänessä näkee? Mitä kaikkea on nähnyt hänen tekevän ja millaista hyvää siitä on seurannut? Lapsi voi oman olonsa mukaisesti lukea pätkiä kirjeestä ja ehkä hän haluaa sen jälkeen keskustella myös sen sisällöstä. Tällainen harjoitus virittää myös kirjoittajan ajatuksia ja aivoja hyvään.

20. Viestikehu on pieni, mutta tehokas keino ilahduttaa myös silloin kun lapsi ei ole paikalla. Voit jättää lapselle kehuja takin taskuun, lähettää tekstiviestin, laittaa jääkaapin tai lapsen huoneen oveen viestin.

Ystävälläni oli pitkään ollut huonot välit teini-ikäisen lapsensa kanssa. Päivät olivat täynnä riitaa, mykkäkoulua ja taisteluja rajoista. Hän halusi yllättää teini-ikäisen lapsensa ja samalla parantaa heidän hieman huonolla tolalla ollutta yhteyttä. Hän liimasi teinin oven täyteen post-it lappuja, joissa jokaisessa luki joku kehu, kannustus, tsemppi, kiitos tai lapsen hyvä ominaisuus. Kun lapsi tuli kotiin ja näki laput, hän oli aivan ihmeissään. Hän otti yksitellen laput irti ja luki niistä jokaisen, kunnes koko ovi oli käyty läpi. Sitten hän meni äitinsä luokse ja halasi häntä. Siinä hetkessä hän ei ollut sanonut mitään, eikä ystäväni alkanut edes kyselemään. Halaus oli siinä hetkessä riittävä viesti. Seuraavana aamuna heillä oli aamupalalla pisin ja avoimin keskustelu pitkään aikaan. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka yksikin asia voi muuttaa viestinnän suunnan. Post-it lappujen kirjoittaminen ja liimaaminen oli varmasti vanhemmalle suuri vaiva, mutta siitä seurasi myös suuri hyöty. Negatiivinen kierre katkesi ja mahdollisti uuden yhteyden rakentamisen.

 

Muista myös nämä tärkeät asiat kehuessasi!

Aitous on tärkeää kehujen uskottavuuden kannalta. Jos kehumme toimintaa, joka ei lapselle haastavaa tai lapsi ei koe merkityksellisenä, jää kehu kaikumaan tyhjyyttään. Jos kehumme koululaista sukan jalkaan laittamisesta, saamme vastaan varmasti enemmän hölmistyneen katseen kuin aidon hymyn. 

Toinen tärkeä asia on kehujen monipuolisuus. Jos ainoa kehumme lapselle on, että hän on reipas tai kiltti, voimme vahvistaa liiaksi tätä yhtä ominaisuutta. Sillä voimme aiheuttaa sen, että lapsi ajattelee olevansa hyvä vain, jos on reipas tai kiltti. Jotka itsessään ovat myös vaikeita määreitä. Mitä tarkoittaa kiltti? Eri ihmisille eri asioita. En kuitenkaan laskisi mitenkään virheeksi, jos välillä tuleekin sanoneeksi lasta reippaaksi tai kiltiksi. Yksipuolisuutta voidaan välttää sillä, että kehumme lasta erilaisin tavoin ja erilaisin sanoin.

Olipa kilttiä, kun autoit myös Annille hanskat käteen” voi sen sijaan muokata “Käytit selvästi ystävällisyyden vahvuuttasi, kun..”, “Tulin iloiseksi, kun näin sinun…”

Ylipäätänsä on sana mikä tahansa, jos liiaksi korostamme vain yhtä ominaisuutta, voi se nousta liian suureksi määreeksi. Pahimmillaan leimaksi. Älykkyydestä kehuttu lapsi unohtaa työn tekemisen tärkeyden ja jos asiat eivät suju helposti, hän ei edes yritä. Aina ystävällisyydestä kehuttu lapsi, ajattelee olevansa hyvä vain, jos on aina ystävällinen. 

Omalla esimerkillä ja tavalla puhua itsestämme ja toisistamme vaikutamme myös paljon lapsen toimintaan. Siksi on erittäin tärkeää, että osaamme myös kehua itseämme ja toisia ihmisiä, kuten puolisoa. Jos tämä on vaikeaa, kehoitan tutustumaan kolmiosaiseen itsekehu artikkelisarjaani.

Huomaa hyvä itsessäsi! – 10 askelta kohti itsekehua

Kerro hyvästä itsessäsi! – 10 + 10 askelta kohti itsekehua

Vastaanota hyvää! – 10 + 10 + 10 askelta kohti itsekehua

On tärkeää, että lapsi oppii myös puhumaan itsestään kauniista ja kehumaan itseään muille. Se lähtee siitä mallista, jonka hän saa aikuisilta ympärillään.

Anna kehuja moninkertaisesti korjaavaan palautteeseen verrattuna. Tutkimuksissa on esitetty monenlaisia suhdelukuja siitä, että kuinka paljon myönteistä palautetta tulisi antaa suhteessa kriittiseen. Numerot eivät mielestäni ole tässä tärkeintä, vaan se, että hyvää on paljon enemmän kuin lapsen käyttäytymiseen esitettyjä muutostoiveita.

On asioita ja harjoituksia, joiden avulla voimme virittää aivojamme paremmin huomaamaan hyvät asiat ja pääsemme helpommin kehumaan. Yksi on myönteisten tunteiden vahvistaminen. Siitä on tulossa ensi viikolla video. Voit kuitenkin virittäytyä jo tunnelmaa aiemman myönteisten tunteiden artikkelin kautta. 

Opi, innostu, toteuta! – Myönteiset tunteet

Mitä sinun mielestä jäi puuttumaan? Minkä oman tavan sinä lisäisit lapsen kehumiseen? Jätä kommenttisi artikkelin loppuun! 🙂

 

Olen käyttänyt tätä kirjoittaessa tavallista enemmän lähteitä, joten haluan ehdottomasti mainita ne. Kirjoista voit löytää myös lisää hyvän huomaamisesta ja kehumisen eri tavoista. Lähteinä tässä artikkelissa sukunimijärjestyksessä: Dweck, Carol: Mindset, Furman, Ben: Olen ylpeä sinusta, Gordon, Thomas: Toimiva Perhe, Huttu, Tiina: Pää edellä, Markham, Laura: Peaceful Parents, Happy Kids, Uusitalo-malmivaara ja Vuorinen, Kaisa: Huomaa hyvä! – sarja