Jaa tämä artikkeli
  • 18
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

Olen saanut opiskelupaikan Joyllalta, koska intohimoni on kirjoittaa positiivisesta psykologiasta. Tulen kirjoittamaan koulutus kokemuksistani ja oppimistani asioista myös blogissa. Mielipiteet ja kirjoitukset ovat omiani.

Aloitin syyskuussa Joyllan Positive Psychology Practitioner verkkokoulutuksessa. Tavoitteenani on valmistua keväällä 2019 positiivisen psykologian asiantuntijaksi.

Lähdin koulutukseen vahvistamaan omaa osaamistani ja kehittämään Ilo olla yhdessä! – positiivisen kasvatuksen kasvatusmenetelmää. Haluan antaa parastani vanhemmille ja muille kasvattajille, joten yritän koko ajan kehittää omaa osaamistani.

Ennen koulutusta mietin, onko tulossa mitään uutta? Olin kuitenkin opiskellut jo neljä vuotta positiivista psykologiaa itsenäisesti ja se oli kasvatusmenetelmäni pohja. Ennen äitiyslomaani ehdin myös opiskella yliopistolla psykologian perusopinnot ja aloittaa aineopintoja. Psykologian eri alueet olivat minulle tuttuja. Mitä jos tämä olisi vain aiempien opiskeluiden toistoa?

Ihan alussa pääsin tutustumaan muihin verkkokurssilaisiin. Yllätyin, miten monista eri taustoista ihmisiä oli tullut koulutukseen. Eri-ikäisiä, eri koulutuksista ja eri elämäntilanteista. Oli nuoria aikuisia, perheellisiä, uutta uraa etsiviä ja työelämästä kohta poistuvia. Myös osallistumisen syyt vaihtelivat. Haluttiin parantaa omaa hyvinvointia, viedä välineitä työhön, auttaa toisia positiivisen psykologian keinoin, vahvistaa omaa ammattitaitoa, etsiä uutta uraa tai vaan uteliaisuudesta.

Verkosta vapautta 

Suurin osa opiskelusta tapahtuu verkossa Claned alustalla. Alusta oli minulle uusi, mutta sen käyttöön sai aluksi kattavat ohjeet ja opastuksen. Opiskelun alkuun pääsi siis helposti. 

Kuuntelin luentoja vaunulenkillä ja usein saatoin kuunnella luennot kahteen kertaan. Ensiksi saadakseni kuvan kokonaisuudesta ja sitten tehdäkseni muistiinpanot. Tehtäviä tein vauvan päiväunien aikaan tai miehen hoitaessa lapsia.

Joinain päivinä sain tehtyä paljon, toisina viikkoina saattoi jäädä päivä tai pari väliin perhekiireiden tai koulutuskeikkojen takia. Verkossa opiskelu toi kuitenkin sen vapauden, että opiskelutahdin ei tarvinnut olla tasaista, vaan sai edetä omaan tahtiin. Ainoana kiinteinä kohtina kalenterissa oli verkkotapaamiset (jotka pystyi vaihtoehtoisesti katsomaan myös jälkikäteen), koulutuskaveriryhmien tapaamiset ja tehtävien palautuspäivät.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Kuvassa kännykkä ja kuulokkeet

Tällä hetkellä lempiyhdistelmäni on kännykkä ja kuulokkeet, joilla kuuntelen verkkoluentoja.

Verkkotapaamiset

Verkkokoulutukseen kuuluu joka toinen viikko osallistujien yhteinen verkkotapaaminen zoomin kautta (paitsi joulukuussa). Zoomin käyttö sujui yhtä helposti kuin clanedin pienen alkuopettelun jälkeen. Oli kiva nähdä muita koulutukseen osallistujia ja jutella, vaikkakin ruudun kautta. Verkkotapaamisen aikana meidät jaettiin myös ajoittain pienempiin ryhmiin, jolloin pääsi 2-4 henkilön kanssa syvemmin keskustelemaan annetusta aiheesta. Nämä koin erityisen mukavina. Oli ihana tutustua uusiin ihmisiin ja saada keskustella heidän kanssaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Ainoa miinus verkkotapaamisissa tuntui olevan ajoittaiset tekniset ongelmat. Joskus jonkun osallistujan omat yhteydet toimivat katkonaisesti tai hitaasti. Silloin saattoi jutella hetken pysähdyskuvan kanssa tai joutua odottamaan toisen kirjautumista uudelleen. Näitä onneksi tapahtuu harvoin.

Katson kelloa puoliksi innostuneena, puoliksi huolissaan. Kohta alkaa verkkotapaaminen. Sylissä kurnuttelee vauva, joka on löytänyt tällä viikolla äänijänteensä ja testaa niitä eri tavoin. Isompi lapsi lukee tällä hetkellä lattialla akkareita, joten sillä saralla asia on kunnossa – ainakin hetken. Yhteisestä perhekalenterista löytyvät verkkotapaamisien ajat ja päivämäärät, mutta elämä on tullut sujuvien suunnitelmien väliin. Mies on illan työllistetty, joten lapset vastuullani. Yhteys aukeaa ja esikoinen pomppaa porkkanana katsomaan hienoa video-ominaisuutta. Saan hänet kuitenkin hetken kuluttua luovuttamaan paikkansa minulle. Verkkotapaamisilla on aina joku teema. Osa ajasta kuunnellaan kouluttajaa, mutta ajoittain osallistujat jaetaan pienryhmiin keskustelemaan toistensa kanssa. Verkkotapaamisen voi katsoa jälkeenpäin tallenteena, mutta rakastan pienryhmäkeskusteluja, niin olen ollut mukana vaikka lasten kanssa. Kouluttajan puheen aikana mikrofoni on kiinni, joten voin ohjata isompaa lasta uusiin askareisiin ja lauleskella vauvalle. Ryhmäkeskustelujen aikana olen päässyt osallistumaan. Parhaimmillaan juniori on juuri ollut unilla ja isompi rakennellut legoja.

Etänä, mutta ei yksin

Osallistujat on jaettu myös pienempiin koulutuskaveriryhmiin, joiden kanssa on määrä tavata kerran kuussa. Tapa oli vapaa, joten voi tavata livenä, puhua puhelimessa tai viestitellä. Omassa ryhmässäni oli osallistujia myös ulkomailta. Hoidimme tapaamiset tämän takia Skypessä. Tekniset ongelmat vaikeuttivat ensimmäistä tapaamista, mutta kun saimme teknisen puolen toimimaan, pystyimme aloittamaan hyvän keskustelun.

Pääsin myös osallistumaan myös ensimmäistä kertaa järjestettäviin kukoistuskekkereihin, joihin oli kutsuttu jo aiemmin koulutuksen käyneet sekä juuri nyt koulutuksessa olevat. Siellä pääsin aivan livenä näkemään kurssikavereita sekä muita positiivisen psykologian opiskelijoita sekä valmistuneita. Päivä vietettiin hyvän ruoan, keskustelun ja yhteisen tekemisen äärellä. Tapaaminen ja päivän keskustelut lisäsivät vielä entisestään opiskeluintoani.

Tehtävät oppimisen tukena

Luentojen ohella meillä on jokaisella alueella oma tehtäväkirja, johon täytetään erilaisia “mielen kuntosali” tehtäviä. Luentojen keskellä pysähdytään pohtimaan eri kysymyksiä. Esimerkiksi omia tunteita ja tunnetaitoja, omia vahvuuksia, arvoja sekä kommunikaatiotapaa. Tehtäväkirjan lisäksi koko koulutuksen suorittamiseksi tehdään kuukausittaisen aiheen reflektiot, kirjareferaatit sekä lopputyö. Luentojen lisäksi on siis todella paljon materiaalia, jotka auttavat oppimisen sisäistämiseksi ja oman osaamisen kehittämiseen.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Positive Psychology Practitioner tehtäväkirja

Jokaiseen osioon kuuluu opiskelua tukeva tehtäväkirja, jota täyttää opiskelujen ohella.

Vaikuttaa syvemmälle

Vaikka lähdin koulutukseen ammatillisesta näkökulmasta, huomaan sen vaikuttavan suuresti myös henkilökohtaiseen elämääni. Tällä hetkellä koulutuksessa on menossa kolmas aihealue, ihmissuhteet. Uuden oppimiseen liittyy aina myös itsetyöskentely. Välillä se voi tuntua vaikealta ja nostaa epämukavia tunteita. Näiden käsitteleminen vie kuitenkin kohti hyvinvointia ja parempaa oloa. Koen, että koulutuksessa myös itsetuntemukseni on lisääntynyt. Nämä liittyvät varmasti myös tehtäväkirjan tehtäviin, jossa käydään paljon läpi omia kokemuksia, palautetaan mieleen koettuja tilanteita sekä tunteita. Tehtävät ovat kuitenkin on omaa työskentelyä varten ja niitä ei tarvitse jakaa muiden kanssa. 

Yllättävää ja tuttua

Olen tätä koulutusta ennen ehtinyt opiskella korkeakouluopintoja yli 600 opintopistettä. Olen ehtinyt huomata, että eri tiedekunnilla on vaihtelevat vaativuudet per opintopiste. Koko koulutuksen laajuus on 20 opintopistettä, joka vastaa 540 tuntia opiskelua. Pienestä koulutuksesta ei siis todellakaan ole kyse, mutta kun tämä jaetaan kuudelle kuukaudelle, niin urakka jakautuu mukaviin paloihin. Näiden pisteiden eteen saa kyllä tehdä töitä, mutta kun on itseään kiinnostava aihe, niin työ ei tunnu liian suurelta opintopisteisiin nähden. Tähän voi vaikuttaa tietenkin myös se, että en ole lähtenyt koulutukseen opintopisteiden tähden, vaan oppiakseni uusia asioita

Tekniset hankaluudet tuntuvat kuuluvan jokaiseen verkkoympäristössä tapahtuvaan. Alkupään ongelmiin vastattiin kuitenkin nopeasti, joten ainakaan minun opiskeluun ne eivät juurikaan vaikuttaneet. Toivon, että sujuvuus jatkuu koko koulutuksen ajan.

Tekisi mieli sanoa kliseisesti, että suosittelen koulutusta – kaikille. Jokainen koti, työpaikka ja yhteisö voi mielestäni lisätä hyvinvointia positiivisen psykologian opein. Erityisesti mieleeni tulevat kuitenkin varhaiskasvattajat, opettajat, työnohjaajat, psykologit, psykoterapeutit, hoitajat, lääkärit, valmentajat, työhyvinvoinnista tai muusta hyvinvoinnista vastaavat ihmiset sekä ihmiset, jotka kaipaavat omaan elämään tai työpaikalle hyvinvointitaitoja.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Positiivisen psykologian kirjallisuutta

Jokaiseen osa-alueeseen kuuluu myös suositeltavaa kirjallisuutta. Monet onneksi löytyivät jo valmiiksi omasta kirjahyllystä.

Opiskelu tuottaa tulosta

Uskon, että koulutuksen jälkeen kehittämäni kasvatusmenetelmä on noussut uudelle tasolle. Uutta voisin nimittää positiivinen kasvatus 2.0. Olen saanut jo nyt parannettua koulutusmateriaaliani ja kurssejani. Koulutus on lisännyt omaa tietouttani ja osaamista. Olen saanut myös lukulistaani paljon uusia nimikkeitä, joiden avulla pääsen kehittämään itseäni vielä koulutuksen jälkeenkin. Kaikkea suositeltua kirjallisuutta ja artikkeleita ei ole mitenkään mahdollista lukea koulutuksen aikana (eikä ole tarkoituskaan). Koulutuksen jälkeen itseopiskelu jatkuu varmasti vielä pitkän aikaa.

Halutko tietää koulutuksesta lisää? Tästä Joyllan sivuille. 🙂