Positiivisen kasvatus pähkinänkuoressa
Ilo olla yhdessä! – on kehittämäni kasvatusmenetelmä, missä yhdistyy positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja positive – menetelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen pohjana ovat viimeisimmät tieteelliset tutkimukset yhdistettynä yli 20 vuoden kokemukseeni lasten kanssa. Tavoitteena lisätä lasten ja kasvattajien hyvinvointia, antaa vanhemmille ja muille kasvattajille välineitä sellaiseen kasvatukseen, joka vahvistaa aikuisten ja lasten vuorovaikutusta ja mahdollistaa kukoistuksen.
Positiivinen psykologia
Positiivinen psykologia on perinteisen psykologian rinnalle syntynyt tieteenhaara, jossa tutkimuksen kohteena on subjektiivinen hyvinvointi, tuttavallisemmin onnellisuus. Positiivisessa psykologiassa keskitytään muun muassa ihmisen voimavaroihin, vahvuuksiin ja myönteiseen ajatteluun. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä meissä on toimivaa ja miten voisimme lisätä sitä.
Positiivinen pedagogiikka
Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka juontaa juurensa positiiviseen psykologiaan. Se perustuu käsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana ja merkitysten rakentajana. Se nostaa keskiöön lasten osallisuuden, vahvuudet ja myönteiset tunteet. Sen tavoitteena mahdollistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaisen kukoistuksen.
Positive – menetelmät
Positive parenting, positive discipline ja positive education ovat samalta vahvuuskasvatuksen pohjalta ponnistavia kasvatusmenetelmiä.
Näissä tulee kaikissa esiin vahva yhteys, vahvuuskasvatus ja ratkaisukeskeinen puuttuminen ongelmatilanteisiin. Näistä on rakennettu positiivisen kasvattajan pilarit sekä kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen askeleet.
Positiivisen kasvattajan pilarit
Yhteys
Lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan on erittäin tärkeä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Vanhemman (tai ensisijaisen kasvattajan) suhde vaikuttaa tuleviin ihmissuhteisiin, emotionaaliseen kasvuun ja resilienssiin. Vahvan kiintymyssuhteen rakentaminen ja hyvä vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä suojaavat lasta
Kunnioitus
Kunnioitus koostuu henkisestä ja fyysisestä kunnioituksesta. Kunnioitamme lapsen kehoa ja yksityisyyttä, emmekä siksi käytä väkivaltaa häntä kohtaan. Samoin kunnioitamme häntä itsenään ja annamme hänen etsiä ja kehittyä omaan tahtiin omanlaisekseen yksilöksi.
Ennakointi
Positiivisessa vanhemmuudessa koetetaan kasvatuksen painopiste siirtää reagoinnista suunniteltuun tilanteeseen vastaamiseen. Oleellista on ongelmien ennaltaehkäisy. Käyttäytymiseen puuttumiseen ennen kuin siitä tulee ongelma sekä tilanteiden läpikäymiseen ennakolta. Se on kuin suojatien maalaamista. Tiedän, että tuolla on vaaroja, joten teen tähän suojatien. Mietitään siis ennakkoon, mitä voi tapahtua ja mistä voi tulla ongelma sekä toimintasuunnitelma sitä varten, jos tilanne kuitenkin tulee eteen.
Empaattinen johtajuus
Empaattisena kasvattajana ymmärrät lasta ja osaat samaistua lapsen tarpeisiin tavalla, joka auttaa häntä. Lapsi tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla johtajana pidät kiinni niistä rajoista, joita vanhempi lapselle asettaa.
Positiiviset rajat
Positiivinen kasvatus ei kuulu salliviin kasvatustyyleihin, vaan lapsella täytyy olla rajat. Kasvattamiseen ei kuitenkaan kuulu rangaistuksia, vaan lasta opetetaan säätelemään impulssejaan ja käyttäytymistä (esimerkiksi toisen lapsen lyömistä), opettaa uusia taitoja, korjaamaan virheitään ja etsimään ratkaisuja.
Lapsi ei siis toimi rangaistuksen pelosta tai palkkion toivossa, vaan käyttää vanhemmiltaan (tai muulta kasvattajalta) oppimiaan tietoja ja taitoja käytöksensä ohjaamiseen ja päätöksien tekoon.
Hyvinvointitaidot
Luonteenvahvuudet
Luonteenvahvuudet ovat ominaisuuksia, joiden käyttö on sisäisesti motivoivaa ja ne tuntuvat meille ominaisilta. Martin Seligman kollegoineen kehitti vuosituhannen alussa VIA-luokittelun, johon kuuluu 24 luonteenvahvuutta, muun muassa rehellisyys, ystävällisyys, oppimisen ilo. Niihin Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Kaisa Vuorinen ovat lisänneet kaksi: sisun ja myötätunnon.
Ajattelutaidot
Meidän tulisi opettaa lapsia ajattelemaan, ei vain tottelemaan. Ajatteluntaitoja vahvistamalla lapsi pystyy tekemään hyviä valintoja myös silloin kun et ole paikalla. Käyttäytyminen on johdonmukaista, laaja-alaista ja sisäisesti motivoitunutta.
Optimismi
Lukuisten tutkimusten tuloksissa nostetaan yhä useammin esiin optimistisuuden voima hyvinvoinnin lisäämisessä. Martin Seligmanin Optimistic Child kirjassa optimistisuus ajatellaan olevan ”rokote” masennusta ja muita mielenterveysongelmia vastaan. Optimistisuus auttaa lasta selviytymään elämän kolhuista ja siksi se on yksi tärkeistä opeteltavista taidoista.
Resilienssi (Toipumiskyky tai muutosketteryys)
”Taipuu, mutta ei katkea”. Resilienssi eli kyky palautua vastoinkäymisistä liittyy vahvasti optimismiin. Selviytymiskeinojen opetteleminen; merkityksen löytäminen, toiveikkuuden säilyttäminen, emotionaalinen älykkyys vaikuttavat siihen miten henkisesti vahva lapsesta kasvaa.
Tietoisuustaidot
Tietoisuustaidot eli mindfulness ovat kiinteä osa positiivista psykologiaan. Hyvinvointiin liittyy vahvasti se, että osaa elää juuri tässä hetkessä, ei menneessä eikä tulevaisuudessa. Näiden taitojen sisäistäminen ja lapselle opettaminen vahvistavat muun muassa lapsen läsnäolon taitoja ja lisäävät kiitollisuutta.
Myönteiset tunteet
Myönteiset tunteet virittävät meidät näkemään paremmin kokonaisuuksia, kokemaan merkityksellisyyttä, toimimaan tehokkaammin ja olemaan sosiaalisesti sitoutuneempia. Myönteisiä tunteita voi harjoitella ja kasvattaa.
Kasvun asenne
Se miten suhtaudumme omaan kasvuumme ja oppimiseen, vaikuttaa suuresti elämässä etenemiseen. Carol Dweck on kehittänyt termit kasvun ja muuttumattomuuden asenne, jotka kertovat suhtautumisestamme uuden oppimiseen ja taitoihimme. Näistä kasvun asenne tukee lapsen uuden oppimista ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.
Ihmissuhteet
Ihminen on laumaeläin ja voi paremmin yhteydessä toisiin ihmisiin. Toiset ihmiset ovat hyvinvointimme perusta ja tuki. Turvalliset aikuiset ja hyvät vertaissuhteet tukevat lapsen kehitystä ja kasvua sekä edistävät mielenterveyttä.
Millainen on hyvinvoiva, kukoistava perhe tai ryhmä?
Kukoistus on kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu emotionaalinen, sosiaalinen ja psykologinen hyvinvointi.
Hyvinvoiva perhe tai ryhmä tuntee vahvuutensa ja osaa käyttää niitä. Heillä on merkityksellisiä ihmissuhteita. Heillä on hyvä negatiivisten ja positiivisten tunteiden balanssi. Heillä on välineitä ja voimavaroja selvitä elämän vastoinkäymisistä. He ovat tyytyväisiä ja tuntevat voivansa hyvin.