Positiivinen kasvatus pähkinänkuoressa
Mitä positiivinen kasvatus on – ja miksi sillä on merkitystä?
Positiivinen kasvatus ei ole vain yksi uusi kasvatusmenetelmä muiden joukossa. Se on kokonaisvaltainen ajattelutapa ja elämäntapa, joka perustuu yhteyteen, empatiaan ja hyvinvointiin – sekä lapsen että aikuisen. Se ei tarkoita rajattomuutta tai kaiken sallimista, vaan lempeää, rakkaudellista ja määrätietoista kasvatusta, jossa keskitytään opettamaan, ei rankaisemaan.
Kasvatuksesta yhteistyötä – ei taistelua
Monet meistä kasvattajista on kasvatettu pelolla, häpeällä tai ehdottomuudella. Positiivinen kasvatus ehdottaa toisenlaista suuntaa: rangaistusten sijaan rakennetaan yhteyttä, pelon sijaan annetaan turvaa, komentamisen sijaan kuunnellaan ja keskustellaan. Tavoitteena ei ole saada lasta tottelemaan, vaan ajattelemaan. Ei alistaa, vaan opettaa. Ei hallita, vaan johtaa empaattisesti.
”Ei ole toista yhtä mullistavaa tapaa pelastaa maailma kuin muuttaa tapaamme kasvattaa lapsia.” – Marianne Williamson
Viisi peruspilaria – positiivisen kasvatuksen kivijalka
1. Yhteys – Lapsi ei opi, jos yhteys aikuiseen on poikki. Kaikki alkaa siitä, että lapsi kokee olevansa turvassa, tulevansa kuulluksi ja on rakastettu.
2. Kunnioitus – Lapsella on oikeus omaan näkökulmaansa ja tunteisiinsa. Aikuinen ei ole lapsen elämän määrittelijä, vaan vastuullinen ja kuunteleva kasvattaja.
3. Ennakointi – Ongelmia ennaltaehkäistään rakenteilla, rytmillä ja selkeydellä – ei reaktiivisuudella.
4. Empaattinen johtajuus – Aikuinen on lempeä ja jämäkkä johtaja, joka kulkee rinnalla, ei yläpuolella.
5. Positiiviset rajat – Rajat ovat rakkauden tekoja. Ne luovat turvaa ja opettavat vastuullisuutta.
Tavoitteena kukoistus – ei vain selviytyminen
Positiivisen kasvatuksen päämääränä ei ole vain se, että selviämme päivästä toiseen, vaan se, että opimme kukoistamaan.
Kukoistus tarkoittaa:
– Emotionaalista hyvinvointia (tunteiden säätely, tyytyväisyys elämään)
– Sosiaalista hyvinvointia (kuuluvuuden kokemus, ihmissuhteiden laatu)
– Psykologista hyvinvointia (itsetuntemus, merkityksellisyyden kokemus, vahvuudet käyttöön)
Kukoistava lapsi ei tarkoita kilttiä, hiljaista ja helppoa lasta – vaan lasta, joka saa olla oma itsensä, tuntee olevansa hyväksytty ja kykenee kasvamaan täyteen potentiaaliinsa.
Ei-toivottu käyttäytyminen on viesti – ei vihollinen
Positiivinen kasvatus ei sulje silmiään vaikeilta tilanteilta. Päinvastoin – se tarjoaa konkreettisen mallin, jolla kohdata ja ratkaista haastavat tilanteet. Keskiössä on sisäinen oivallus, ei ulkoinen pakko.
Ratkaisumalli etenee vaiheittain:
0. Pysähtyminen – 1. Itsesäätely – 2. Empatia – 3. Syiden metsästäminen – 4. Kuunteleminen – 5. Ratkaiseminen
Tavoitteena ei ole vain saada lapsi lopettamaan ei-toivottu käyttäytyminen, vaan ymmärtää miksi sitä ilmenee – ja opettaa taitoja, jotka auttavat seuraavalla kerralla lasta toimimaan toisin.
Kasvattaja kasvaa myös
Positiivinen kasvatus ei koske vain lasta – se koskee myös aikuista. Se kutsuu meitä kasvattajia tutkimaan omia reaktioitamme, arvojamme ja tapojamme. Millaisen mallin annan lapselle? Mistä reagointini kumpuaa? Miten voin lisätä omaa hyvinvointiani, jotta voin olla se aikuinen, jota lapsi tarvitsee?
On lohdullista muistaa: meidän ei tarvitse olla täydellisiä – vaan riittävän hyviä.
”Meidän tehtävämme on tehdä parhaamme sillä tiedolla, joka meillä on saatavilla. Vaikka se tarkoittaisi uusien tapojen opettelua.” – Rebecca Eanes
Positiivinen kasvatus pähkinänkuoressa:
– Kasvatus pohjaa rakkauteen, ei pelkoon
– Keskitytään siihen, mitä lapsi oppii, ei mitä aikuinen opettaa
– Tavoitteena on sisäinen motivaatio ja tunne siitä, että olen arvokas juuri näin
– Aikuinen toimii mallina ja luo turvaa
– Kukaan ei ole valmis – kasvattaja saa kasvaa lapsen rinnalla
Jos tämä ajatusmaailma resonoi sinussa, olet lämpimästi tervetullut mukaan matkalle kohti lempeämpää ja viisaampaa kasvatusta. 💛
Haluatko oppia lisää? Positiivisen kasvatuksen kirjat ja koulutukset vanhemmille sekä ammattikasvattajille tarjoavat tietoa positiivisen kasvatuksen tueksi.