Jaa tämä sivu

Aivotietoinen kasvatus

Kasvatus, joka perustuu ymmärrykseen lapsen aivojen kehityksestä. Tavoitteena on tukea lasta säilyttämään yhteys oppimista ja vuorovaikutusta ohjaaviin aivojen osiin, erityisesti silloin, kun tunnekuorma on suuri.

Ajattelutaidot

Tiedollisia ja metakognitiivisia taitoja, kuten ongelmanratkaisu, looginen päättely, luova ajattelu ja itsereflektio. Näitä taitoja voidaan opettaa ja vahvistaa kasvatuksessa.

Aktiivinen kuuntelu

Tietoinen, läsnäoleva ja arvostava tapa kuunnella toista ihmistä. Siihen kuuluu katsekontakti, nyökkäykset, kysymykset ja toisen tunteiden ja viestin vahvistaminen.

Arvot

Yksilölle tai yhteisölle tärkeät periaatteet, jotka ohjaavat päätöksiä ja käyttäytymistä. Arvopohjainen kasvatus auttaa lasta ymmärtämään, mikä on itselle tärkeää.

Flow

Syvä keskittynyt tila, jossa yksilö uppoutuu toimintaan täysillä. Flow tukee oppimista, motivaatiota ja hyvinvointia.

Johdonmukaisuus

Aikuisen toimintatavan ennakoitavuus, joka luo lapselle turvaa ja ennustettavuutta.

Kehotietoisuus

Kyky tunnistaa ja tulkita kehon tuntemuksia, jännityksiä ja viestejä. Kehotietoisuus auttaa säätelemään tunteita ja vahvistaa yhteyttä omaan hyvinvointiin.

Merkityksellisyys (Emily Esfahani Smithin mukaan)

Kokemus siitä, että elämässä on tarkoitus ja suunta. Smithin mukaan merkityksellisyys rakentuu neljästä pilarista:

1. Yhteenkuuluvuus (yhteys muihin),
2. Tarkoitus (vaikuttaminen muihin),
3. Tarina (elämän tarinan ymmärtäminen ja merkityksen rakentaminen),
4. Transendenssi (kokemus jostakin itseä suuremmasta)

Kasvun asenne (growth mindset)

Usko siihen, että kyvyt, älykkyys ja osaaminen voivat kehittyä harjoittelun ja vaivannäön kautta. Kasvun asenne lisää motivaatiota ja sitkeyttä. 

Kukoistus

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen voi hyvin emotionaalisesti (tunteet), sosiaalisesti (ihmissuhteet) ja psykologisesti (merkityksellisyys, minäpystyvyys). Kukoistus on positiivisen psykologian keskeinen tavoite.

Kuulluksi tuleminen

Kokemus siitä, että oma tunne, tarve tai näkökulma tulee aidosti nähdyksi ja arvostetuksi. Tukee turvallisuuden tunnetta.

Mikromanagerointi kasvatuksessa
Mikromanagerointi tarkoittaa liiallista kontrollointia ja yksityiskohtien säätelyä, jolloin lapselle ei jää tilaa oppia itse, tehdä valintoja tai kehittää omaa toimijuuttaan. Se voi heikentää lapsen itsetuntoa, lisätä turhautumista ja estää tärkeiden tunnetaitojen ja itsesäätelyn kehittymistä. Positiivisessa kasvatuksessa pyritään tukemaan lapsen autonomiaa turvallisten rajojen puitteissa.

Myötätunto

Lempeää, empaattista suhtautumista toiseen. Sisältää myös itsemyötätunnon, joka on myötätuntoista suhtautumista itseen.

Oppimismyönteinen ilmapiiri

Ilmapiiri, jossa on lupa erehtyä, yrittää uudelleen ja innostua oppimisesta. Mahdollistaa oppimisen ja kukoistuksen.

Optimismi

Myönteinen, toiveikas ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Optimismi voidaan oppia ja se tukee resilienssiä.

Positiivinen kasvatus

Kasvatusmenetelmä, joka perustuu kunnioitukseen, myötätuntoon ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Se yhdistää rajoja ja rakkautta tasapainoisesti.

Positiivinen pedagogiikka

Opetuksellinen lähestymistapa, joka yhdistää positiivisen psykologian ja kasvatustieteen. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden vahvuuksia, hyvinvointia ja tunnetaitoja.

Positiivinen psykologia

Tutkimussuuntaus, joka keskittyy ihmisen vahvuuksiin, hyvinvointiin, kukoistukseen ja myönteisiin tunnekokemuksiin. Ei korvaa perinteistä psykologiaa, vaan täydentää sitä.

Psykologinen turvallisuus

Tunne siitä, että saa olla oma itsensä ilman pelkoa torjutuksi tai naurunalaiseksi tulemisesta. Edellytys hyvinvoivalle oppimiselle.

Ratkaisukeskeisyys

Tapa kohdata haasteita keskittymällä siihen, mikä toimii ja miten eteenpäin päästään, sen sijaan että jäädään kiinni ongelmaan.

Reflektio

Oman toiminnan, tunteiden ja ajatusten tarkastelua ja ymmärtämistä. Reflektointi tukee oppimista ja kasvua.

Resilienssi

Psyykkinen palautumiskyky ja joustavuus kohdata vaikeuksia. Resilientti ihminen pystyy nousemaan haasteista ja löytämään keinoja selviytyä.

Tietoisuustaidot

Kyky olla tietoisesti läsnä hetkessä, tarkkailla ajatuksia ja tunteita tuomitsematta. Tietoisuustaidot lisäävät itsemyötätuntoa ja rauhoittavat hermostoa.

Tietoinen myönteisyys

Tietoinen valinta suunnata huomiota myönteisiin kokemuksiin, tunteisiin ja näkökulmiin — ei torjuen negatiivista, vaan tasapainottaen kokonaisuutta. Tukee aivotietoista tunnetyöskentelyä.

Tunneilmasto

Ryhmän tai perheen yleinen tunne-energia ja ilmapiiri – vaikuttaa ratkaisevasti käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen.

Tunnesäätely / Itsesäätely

Kyky tunnistaa, ymmärtää ja säädellä omia tunteita ja toimintaa. Yksi tärkeimmistä hyvinvointi- ja vuorovaikutustaidoista.

VIA-luonteenvahvuudet

Tutkimukseen perustuva luokittelu 24 luonteenvahvuudesta (esim. ystävällisyys, luovuus, rehellisyys). Jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset ydinvahvuutensa, joita voi kehittää ja hyödyntää arjessa.