”EIII! Mä limastun.” huutaa poikani ja juoksee piiloon. Olen ottanut kosteusvoiteen esiin ja hulvaton vastareaktio on seurannut tätä toimintaa. Muistan edelleenkin tämän tapahtuman vuosien takaa. Meillä rasvaaminen ei ole koskaan ollut helppoa. Pojalla oli pienenä kuiva iho, jota täytyi rasvata runsaasti. Se ei kuitenkaan ole ollut pojasta kivaa, koska kuivuminen kestää, rasva on paksua ja se tarttuu joka paikkaan, sängyn lakanoihin ja vaatteisiin. Iho on parantunut vuosien myötä ja rasvaamista ei ole tarvinnut tehdä niin paljon. Kesällä rasvaamisen tarve nousee kuitenkin aina esiin aurinkorasvan levittämisen muodossa. Muutamat kesäaurinkoiset päivät ovat nostaneet lapsessa esiin tutun nyrpistysilmeen rasvapullon tullessa esiin. Palaan siihen pohdintaan että, miten tämä nyt pitikään hoitaa, niin että meillä kummallakin on hyvä mieli rasvausrumban jälkeen?
Monissa perheissä (kuten meilläkin) on ollut rasvauskriisejä. En halua ”pakkorasvata” lastani, koska se rikkoo mielestäni lapsen kehon yksityisyyden rajoja eikä ole kunnioittavaa lasta kohtaan, vaan voi pahimmillaan aiheuttaa traumoja. Pienelle lapselle ei voi myöskään opettaa, esimerkiksi aurinkorasvan käytön tärkeyttä, luonnollisten seurausten kautta (antamalla ihon palaa auringossa). Täytyy siis laittaa luovuus peliin ja keksiä lapselle mieluinen tapa hoitaa heidän mielestään ikävä asia. Hyvän kautta tekeminen kannattaa. Kun lapsi saa hyviä rasvauskokemuksia, siitä voi tulla lapsen ja aikuisen välinen yhteinen mukava puuha.
Joillekin lapsille riittää se, että aikuinen selittää, miksi rasvan käyttäminen on tärkeää. Kannattaa siis aloittaa selittämällä rasvan tarkoitus eli mitä hyötyä rasvan käytöstä on (suojaa ihoa, tekee siitä vahvemman jne) eikä vain ohittaa asiaa sanomalla ”koska minä sanon, että täytyy laittaa”. Vaikka lapsi ei välttämättä ymmärrä selitystä, hän näkee, että aikuisella on hyvä syy toimintaan. Usein tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä.
Jos mahdollista, niin lapsi kannattaa ottaa alusta asti mukaan. Ota lapsi mukaan rasvan valintaan. Jos kaupassa on vaikka kahta eri sopivaa rasvaa, voit antaa lapsen valita kumman lapsi haluaa. Lapsi voi valita mieluisensa esimerkiksi purkin värin mukaan. Näin hän pääsee mukaan jo asian valmistelussa ja hänelle tulee tunne, että hän on saanut osallistua toimintaan.
Toiseksi on tärkeää suhtautua rasvaamiseen kivana asiana eikä ajatella sitä ikävänä pakkotoimena. Voit vaikka todeta ”Ihanaa kun ulkona paistaa aurinko! Nyt saa laittaa aurinkorasvaa suojaamaan ihoa. Mikäs kiva tapa me keksittäisiin sen levitykseen?”. Aikuisen suhtautumisella asiaan, on huomattava merkitys. Jos menet huokaillen, suu mutrussa rasvapurkin kanssa lapsen luo ”hoitamaan tehtävää”, saat varmasti vastaasi samanlaisen huokailevan pikkuihmisen.
Miten sitten itse rasvaus onnistuu parhaiten? Tässä muutamia tapoja, jotka itse olen huomannut toimivan omien ja hoitolapsieni kanssa.
Leikkien
Rasvapiirrokset
Poikani kanssa aloitimme rasvaamisen mukavaksi tekemisen ”rasvapiirroksien” avulla eli piirtämällä iholle erimuotoisia kuvioita kosteusvoiteella ja aurinkorasvalla. Tähän aikaan poikani suosiossa olivat oktonautit, joten lähinnä piirtelimme oktonauttien aluksia ja merieläimiä aluksien ympärille. Kannattaa miettiä tätäkin asiaa juuri oman lapsen kannalta. Mikä lasta kiinnostaa? Mitkä kuviot voisivat innostaa? ”Piirtämisen” jälkeen piirtoalusta piti ”tyhjentää” eli rasva hierottiin ihoon. Näin pikkuhiljaa koko keho sai rasvakerroksen.
Rajattu aika
Kun tehdään lapsen mielestä inhottavia, tylsiä tai muuten ikäviä asioita, ne tuntuvat lapsesta ikuisuudelta. Lasta voikin auttaa se, että yhdessä sovitaan ja lasketaan se aika kuin ikävä homma kestää. Tähän pohdintaa liittyen keksin rasvausraketin. Tämä sopii käytettäväksi joko tavallisella tai suihkutettavalla rasvalla.
10+10 sekunnin rasvausraketti
Rasvausraketissa kaikki tapahtuu nimensä mukaisesti nopeasti kuin raketti.
Ensiksi lasketaan ykkösestä kymmeneen ja ”valmistellaan raketti” eli suihkutettaan rasvaa joka puolelle lasta tai pursotetaan valmiiksi pienet rasvatipat ympäri lapsen kehoa levitystä varten. Laskennan voi suorittaa joko lapsi tai aikuinen tai molemmat yhdessä.
Toiseksi lasketaan kymmenestä alaspäin ykköseen ja sillä aikaa levitetään suihkutettu tai valmiiksi laitetut rasvatipat ympäri kehoa. Kun lähtöpiste eli nolla saavutetaan, voi aikuinen joko nostaa lapsen ilmaan kuin raketti tai lapsi saa pinkaista raketin lailla lentoon.
Rasvausraketissa lapsi tietää tarkalleen, milloin toiminta alkaa ja päättyy ja tuntee paremmin hallitsevansa tilannetta.
Vuorotellen
Lapsi voi pitää myös siitä, jos hän pääsee tekemään samaa. Hänelle on tärkeää olla mukana tekijänä ja myös se, että kumpaakin aikuista ja lasta koskee samat säännöt ja tavat. Kun minut rasvataan, sinut rasvataan. (Tällä tavalla saa myös ”koulutettua” hyvän selän apurasvaajan. Itselläni ei ainakaan omat kädet yllä rasvaamaan koko selkään. 
)
Minun käsi-sinun jalka
Tässä rasvataan vuorotellen yksi lapsen kehon osa ja yksi aikuisen kehon osa. Lapsen annetaan valita ensiksi, minkä osan rasvaa aikuisesta. Sitten aikuinen valitsee kehonosan lapsesta. Tätä jatketaan kunnes kaikki kehonosat on käyty läpi. Tässä pieni lapsi oppii hyvin myös kehonosia!
Isompi lapsi voi harjoitella myös kirjaimia ja vaikka oman nimen kirjoittamista.
Lorutellen
Rasvan laittamisesta voi muodostua parhaimmillaan lapsen ja vanhemman välinen mukava pysähtymishetki. Satuhieronnan tyylisesti siihen voi liittää loruttelun ja vaikka nopean kokovartalohierontahetken. Samalla kun laitetaan rasvaa, niin vanhempi voi lorutella rasvaamiseen liittyen.
Aurinkorasvaloru
Auringon paistavan äiti/isä/hoitaja huomaa,
nyt tarvitsee iho suojaa.
Ensin rasvaa korva, nenä, poski,
kaikkeen mihin auringonsäde koski.
Olkapäät, kädet, sormenpäät,
nyt alkaa kuumat säät.
Seuraavaksi selkä, kyljet ja maha,
ettei tule kutina paha.
Lopuksi jalat, sääret ja varpaiden pää,
ettei mikään kehonosa ilman rasvaa jää.
Päätä suojaamaan lippis tai lakki,
sitten leikkimään koko sakki.
Kinkkinen kuivattelu
Rasva jää usein vähäksi aikaa märäksi ja lapsi saattaa ravistella, hyppiä ja kiemurrella epämukavan tunteen takia. Kannattaa siis tehdä myös rasvan kuivattelusta mukavaa.
Helikopteri-lintu-kuivausrumpu
Tässä keksitään eri rasvan kuivatustapoja. Voi heittää kädet helikopteriksi pään yli ja heilutella koko kehoa. Toinen tapa on levittää kädet siiviksi ja ”lennellä hetkisen”, kunnes rasva kuivuu. Kolmanneksi voi antaa käsien ja jalkojen heilua aivan miten sattuu ja leikkiä kuivausrumpua. Tätä voidaan mennä myös niin, että vuorotellen aikuinen ja lapsi sanoo jonkun näistä kolmesta kuivaustavasta ja toisen tehtävä on muistaa, miten liike tehdään. Jatketaan kunnes rasva on kuivanut.
Puhallusleikki
Toinen ihana tapa kuivata rasvaa, on lapsen ihon hellä puhaltelu. Voitte käyttää myös vuorotellen tekniikkaa, jossa lapsi puhaltelee myös aikuisen ihoa. Muistakaa tässä kuitenkin pitkät, rauhalliset puhallukset. Liiallinen ja nopea puhkuminen voi pahimmillaan johtaa pyörtymiseen.
Kun kaikki loksahtaa paikalleen…
Poikani rapsuttelee illalla jalkojaan sängyssä. ”Laitetaanko rasvaa kysyn?” ja poika nyökkää vastaukseksi. Haen purkin ja istun sängyn reunalle. ”Millä tavalla laitetaan?” kysyn häneltä ennen rasvan laittoa. ”Voisitko piirtää mun jalkoihin aurinkoja?” hän pyytää hymyillen. Alan piirtelemään rasvalla jalkoihin aurinkoja ja auringonsäteitä. Poikani nauraa ja yrittää pitää jalkoja paikallaan: ”Kylmää ja kutittaa.”. Sitten hän laittaa kädet aurinkojen päälle ja alkaa levittämään rasvaa. ”Täältä tulee sade ja pyyhkii auringot pois. Suuuh. Suuh. Siten nousee mättäälle sieniä.” hän loruilee ja piirtää rasvalla sieniä. Hetken kuluttua jalat ovat valmiit ja rasvatut. Iltasadun luku voi jatkua hyvillä mielin.
Parhaimmillaan kosteusvoiteen tai aurinkorasvan levittäminen on mukava ja rauhallinen läsnäolonhetki, joka vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta. Hetkessä on läsnä lempeä kosketus, läheisyys, hoiva ja hoitaminen. Jos siihen yhdistää loruttelua, laulua tai keskustelua, se voi muodostua hauskaksi kehonosien opettelun ja hassuttelun hetkeksi.
Viimeisimmät kommentit