Loman loppuminen ja arkeen palaaminen tapahtuu aina jossain vaiheessa. Se tuo mukanaan muutoksia. Arkirytmi muuttuu, päivän sisällöt muuttuvat ja usein myös tunnelma muuttuu. Konkreettiset muutokset aiheuttavat aina myös henkisiä muutoksia, joihin on hyvä varautua. Varsinkin lapsi voi reagoida muutoksiin hyvinkin voimakkaasti ja tarvitsee silloin aikuisen apua ja tukea. Olemme hyvin erilaisia sen suhteen miltä loma ja arki tuntuu. Toiset odottavat innolla arkeen paluuta, kun taas toisilla menee monta viikkoa loman jälkeen arkirytmin palauttamiseen.
Tässä 10 vinkkiä päiväkodin arkeen palaamiseen, mutta ne sopivat myös sovellettuna hyvin myös koulun alkamiseen!
1. Tunnista lapsen tunteet ja tarpeet
Toinen lapsi on pakannut repun jo loman puolessa välissä ja hän laskee innokkaana päiviä päiväkodin alkamiseen. Toisesta loman loppuminen tuntuu ikävältä ja päiviä lasketaan täysin toisissa tunnelmissa. On lapsen tunteet loman päättymisestä sitten odottavan iloisia tai haikean hyvästelyn tunteita täynnä, muista kuunnella ja ottaa lapsen tunteet tosissaan.
”Ihanaa, että odotat niin innolla päiväkotiin menoa!” saa lapsen tuntemaan iloa siitä, että vanhempi ymmärtää hänen tunteensa. Nyrpeänä tokaisu ”Kukaan muu ei kyllä odota noin paljon päiväkotiin menoa”, taas voi saada innokkaan odottajan lannistumaan. Innostuja toivoo vanhemman jakavan odotuksen tunteen ja iloitsevan yhdessä hänen kanssaan.
”Sinua taitaa harmittaa todella kovasti, että loma loppuu pian?” taas saa loman loppumista pelkäävän lapsen tuntemaan itsensä ymmärretyksi. Siihen aikuinen voi jatkaa omien tunteiden jakamisella. Esimerkiksi ”Minuakin harmittaa, että loma loppuu. Minulla on ehdotus, mitä voisimme tehdä, jotta lomalta paluu olisi mukavampaa.” Vanhemman tehtävä on auttaa lasta tunteidensa kanssa ja näyttää, miten vaikeista tunteista selvitään.
2. Aloita ajoissa rytmin palauttaminen
Mökin saunassa huomaamme, että kello lähenee yhdeksää vaikka arjessa iltapesut aloitetaan puoli kahdeksan. Kuin varkain illat ovat venyneet ja vanuneet. Aamulla nukutaan myös pidempään, joten rytmi ei todellakaan vastaa arkea. Jos tämän illan jälkeen pitäisi herättää lapsi normirytmin mukaan 6.30 tai laittaa illalla puoli kahdeksalta nukkumaan, en uskoisi onnistuvani – vaikka olisin kuinka kärsivällinen ja empaattinen. Samalla tavalla kun lomalla rytmi on vähitellen siirtynyt myöhemmäksi, pitää se vähitellen palauttaa takaisin.
On varmasti houkutteleva ajatus nauttia lomasta ”viimeiseen asti”. Kukkua ja nukkua pitkään. Hinta tulee kuitenkin maksettavaksi arjen alkaessa ja isot muutokset nukkumaanmeno- ja heräämisaikoihin saavat helposti lapsen sekä aikuisen stressaantumaan. Arjen aloitus helpottuu, kun muuttaa nukkumisrytmin vähitellen arkitasolle. Jos loma on siis tuonut rytmiin muutoksia, on ne hyvä palauttaa ennalleen ennen loman loppumista.
3. Nauttikaa viimeisestä lomapäivästä rennoissa tunnelmissa
Lomalla vietetään usein paljon aikaa yhdessä ja lapsi voi alkaa ikävöidä jo etukäteen. Viimeisenä päivänä onkin hyvä tehdä positiivista ”tunnetankkausta” eli olla paljon yhdessä, leikkiä, halailla ja pitää toista lähellä.
Liialliset aktiviteetit tekevät viimeiseen päivään kiireen tunteen. Jos viimeiseen päivään ahtaa kaikki viimeiset lomatoiveet, niin lapsi voi helposti olla väsynyt myös seuraavana päivänä. Tällä tavoin arjen käynnistäminen voi vaikuttaa vielä hankalammalta.
Viimeinen päivä ennen loman päättymistä kannattaa siis ottaa rauhassa.
4. Käykää läpi loman huippukohtia
Miettikää yhdessä mikä oli lomassa parasta. Oliko mukavaa käydä picnicillä, lokoilla mökillä, päivä huvipuistossa tai muissa aktiviteeteissa? Vai oliko parasta se, että koko perhe teki asioita yhdessä ja oli mukava jutustella pitkin päivää? Tai oliko ihanaa, että ei oikeastaan ollut vähään aikaan pakko tehdä yhtään mitään? Piirtäkää lomapiirroksia ja/tai teettäkää lomakuvia ja askarrelkaa lomakansio. Valokuvakansion voi tehdä ja tilata myös netistä. Mukava piristys syksyyn on kun postiluukusta jonain päivänä tupsahtaa kesälomatunnelmia keskelle arkea.
5. Suunnitelkaa seuraavaa lomaa
Varsinkin pienen lapsen käsitys ajasta on keskeneräinen. Esimerkiksi mökiltä lähtö voi tuntua lopulliselta. Ajatuksissa pyörii viimeinen lomajätski, viimeinen lomapäivä, viimeinen loma. Sen lisäksi, että käytte läpi loman kohokohtia, niin on hyvä siirtää katse myös tulevaan. Mitä asioita tehdään seuraavalla lomalla? Mitä juttuja jäi vielä tekemättä ja voi laittaa suunnitelmaan? Olisiko kiva syyslomalla käydä pyörälenkillä tai joululomalla laskettelemassa? Jos seuraavaa lomaa ei ole tiedossa, voi myös miettiä unelmalomaa. Missä haluaisi joskus käydä tai mitä tehdä?
6. Iloitkaa arjen paluusta
Moni aikuinen harmittelee myös loman päättymistä ja töihin paluuta. Jos aikuisen puheessa tulee vahvasti esiin se, että kaikki kiva loppuu ja alkaa taas ”tylsä arki”, imaisee lapsi tämän saman asenteen. Siksi onkin tärkeää, että kiinnittää huomiota millä tavalla puhuu loman päättymisestä ja arjen alkamisesta. Tietenkin saa harmitella, että loma on loppu, mutta kannattaa myös nostaa esiin, mitä kaikkea mukavaa arjessa on. Kesällä tauolla olevat harrastukset jatkuvat. Lapsi näkee ystäviä ja aikuiset työkavereita, keitä ei ole mahdollisesti nähnyt koko kesänä. Päivärutiini vakiintuvat ja rytmi tuo mukanaan rauhallisuutta. Katsokaa arkea ”mielekäs arki” näkökulmasta. Mitä hyvää on juuri tässä hetkessä, juuri tässä arjessa?
7. Pohtikaa päiväkodin kivoimmat asiat
Lapsilla on omat suosikkiasiat päiväkodissa, joka tekee päiväkotipäivistä erityiset. Miettikää yhdessä, mistä asioista lapsi pitää päiväkodissa? Onko parasta ystävät, kivat hoitajat, erilaiset lelut kuin kotona vai yhdessä puuhailu, askartelu ja piirtäminen? Voitte tehdä piirroksia päiväkodista ja kirjoittaa siihen yhdessä lapsen kertomat asiat.
8. Tehkää hoitajille ”kesäkuulumisia ja kiva nähdä” – kortti
Kavereiden lisäksi lapsilla saattaa olla ikävä päiväkodin aikuisia. Lapsi voikin askarrella hoitajille kortit, jossa kertoo kesästään ja miten kiva on taas nähdä pitkän loman jälkeen.
Itse voi orientoitua töihin paluuseen viemällä työkavereille tuliaisia lomakuulumisten vaihtamisen kylkeen tai vaikka lapsen kanssa samaan tyyliin askarrella työkavereille ”ihana tehdä töitä yhdessä”-kortin.
9. Laittakaa kaikki illalla valmiiksi
Arkirutiineihin palaaminen vie hetken, joten päiväkodin palaamispäivää edeltävänä iltana on hyvä tehdä valmisteluja. Laittaa pinoon aamun vaatteet, tehdä mahdolliset aamupalavalmistelut (jos aamupalaa ei syödä päiväkodissa), pakata reppu ja ottaa lokerikkoon mukaan varavaatteet (muista myös sadevaatteet).
Jos tuntuu, niin vaatevalmistelut voi tehdä myös koko viikoksi. Ja ensimmäisen lelupäivän lelunkin valita valmiiksi. Näin helpottaa koko viikon osalta arkihommia.
Kannattaa myös itse kaivaa omat työvaatteet esiin, koska mikään ei nosta verenpainetta enemmän kuin se, että alkaa aamukiireessä silittää töihin kauluspaitaa.
10. Varaa ensimmäiseen aamuun extra-aikaa
Vaikka vaatteet on viikattu pinoon, reppu pakattu ja kaikki muut esivalmistelut tehty, kannattaa varata ensimmäiseen aamuun vara-aikaa. Viime tingassa voi muistua mieleen, että mukaan pitää ottaa myös kumisaappaat tai lasta alkaa jännittää ja hän vetää 20 minuutin itku-potku-raivarit eteisen lattialla. Näihin kaikkiin on hyvä varata aikaa. Jos paluu arkeen tapahtuu kiireellä, nostaa se heti lapsen ja vanhemman stressitasoa. Jos päiväkodilla on sitten aikaisessa, voi rauhassa lapsen kanssa katsoa mitä mahdollisia muutoksia tai uusia hankintoja päiväkotiin on tehty kesän aikana. Liikaa aikaa ei ole ongelma, liian vähän aikaa on.
11. Varaudu ensimmäisen viikon väsymykseen ja vastoinkäymisiin
Kehon ja mielen palautuminen arkeen ja työhön vie aikaa. Ensimmäisellä viikolla lapsi ja myös sinä, voitte olla väsyneempiä kuin normaalisti. Ensimmäiselle viikolle kannattaa varata siis aikaa lepäilyyn ja palautumiseen. Ottakaa illat rennosti ja menkää aikaisemmin nukkumaan.
Uudet kuntoilu- ja muut projektit kannattaa aloittaa vasta seuraavalla viikolla, kun keho ja mieli on tottunut taas arjen rutiineihin. Näin ei tule liikaa muutoksia kerralla ja stressiä ensimmäiselle viikolle.
Entäs uusi reppu, vaate, lelu tai muu hankinta?
Lukijakysymys: Hei! Meillä on pitkä kesäloma takana ja kohta paluu päiväkotiin. Lasta tuntuu ahdistavan päiväkotiin paluu jo nyt ja koko ajan lasketaan päiviä ”tuomiopäivään” eli päiväkotiin paluuseen. Millä voisin pehmentää loman loppumista ja auttaa lasta? Auttaisiko jos ostan lapselle uuden repun, vaatteen, korun tai unilelu? Olisiko lapselle hyvä antaa jotain ”paluulahjaksi”?
Tällainen tapa löytyy monista perheissä. Monet aikuiset hankkivat myös loman aikana itse uusia työvaatteita ja -varusteita, joten on luonnollista tehdä samoin lapsen kohdalla.
Itse ajattelen, että hankintoja kannattaa tehdä, jos niille on oikea tarve. Vanha reppu on rikki tai syyskengät pienet. En kuitenkaan haluaisi antaa lapselle sellaista kuvaa, että ikäviä tunteita tai hankalia siirtymiä helpotetaan materiaalin tai hankintojen avulla. Tunteiden käsittely tavaroilla eli ostetaan jotain kivaa kun on paha mieli, voi johtaa siihen, että myös jatkossa lapsi toimii vastaavalla tavalla ja jopa aikuisena. Tällöin lapsi voi alkaa odottamaan aina jotain uutta lelua tai tavaraa, kun on hankala siirtymä tai elämässä muuten hankalaa.
Tärkeämpää kuin uusi reppu tai lelu, on että lapsen tunteisiin ja tarpeisiin arkeen siirtymisestä vastataan.
Suosittelen siis yllälistattuja vinkkejä ja lisäksi on yksi kiva idea, joka vastaa mielestäni tarpeeseen hankkia jotain uutta sekä mahdolliseen ikävän tunteeseen – kesäloman muisteluranneke. Se askarrellaan yhdessä vanhemman kanssa. Siihen tulee oma nimi ja erilaisia helmiä, jotka muistuttavat kesän kohokohdista tai niistä asioista, mitä vanhemman kanssa on mukava tehdä. Niitä tehdään kaksi kappaletta, yksi vanhemmalle ja yksi lapselle. Ikävän tullessa lapselle päiväkodissa tai aikuiselle töissä, voi hän katsella ranneketta, pyöritellä helmiä ja muistella mukavia yhteisiä hetkiä. Rannekkeen avulla lapsi voi myös jakaa hoitajille ja muille lapsille lomamuistoja, vaikka päiväkodin alkupiirissä. Tästä kesäloman muistelurannekkeen valmistamisohjeisiin.
Viimeisimmät kommentit