Jaa tämä

Lapsen kunnioitus on kaksisuuntaista ja kolmikantaista.

Kaksisuuntaisella tarkoitan sitä, että se on aikuisen ja lapsen välillä molemminpuolisesti. Malli lähtee kuitenkin aikuisesta. Vanhastaan saatettiin ajatella, että lasta ei tarvitse kunnioittaa, mutta lapsen pitää kunnioittaa vanhempiaan. Onneksi nykyään tiedämme paremmin. Lasta kunnioittavat aikuiset ovat yksi lapsen hyvinvoinnin pilareista. 

Vaikka lapsi on meitä kohtaan joissain tilanteissa epäkunnioittava, me voimme olla häntä kohtaan kunnioittava ja ohjata esimerkillämme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi saisi tehdä mitä vain ja millä tavalla vain. Rajat ovat lapsen turva. Esimerkkinä olon lisäksi ohjaamme lasta tilanteeseen liittyvällä ratkaisulla. Jos lapsi puhuu rumasti, vahvistamme hyvää puhetta. Jos lapsi lyö, opetamme itsesäätelyä. Etsimme ratkaisuja, emme anna “samalla mitalla” takaisin.

Lisää ratkaisumalleista: Ratkaise, älä rankaise. Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen, askel 5

Kunnioitus koostuu kolmesta osasta. Lapsen fyysinen, henkinen ja lapsen kasvun kunnioitus.

Ensinnäkin kunnioitamme lapsen kehoa ja yksityisyyttä. Emme kosketa lasta väkivalloin tai muuten ikävällä tavalla. Emme lyö, riuhdo tai vedä lasta hiuksista tai raahaa kädestä. Kunnioitus koskee myös positiivista kosketusta, esimerkiksi halauksia. Hyväkin kosketus voi pakotettuna ahdistaa lasta. On hyvä kysyä: Saanko halata? Eikä vain kaapata lasta syliinsä. Lapsen kehon kunnioitus opettaa lapselle muun muassa oman kehon rajoja, oman kehon kunnioitusta, itsemääräämisoikeutta sekä rajojen kiinni pitämisestä. Lapsi oppii, että keho on arvokas. Hän saa määrätä kuka tai millä tavalla siihen kosketaan.

Toiseksi kunnioitamme lapsen henkistä hyvinvointia. Kuuntelemme lapsen toiveita, mielipiteitä ja ajatuksia. Kuuntelemme ja yritämme ymmärtää lapsen mieltä. Suojaamme lapsen kehitystä ja henkistä hyvinvointia sopivilla rajoilla. Opetamme tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja ja muita elämässä tarvittavia taitoja. Emme hauku, väheksy tai häpäise lasta. Kunnioitamme hänen tunteitaan. Emme vähättele lapsen vaikeita tunteita, on se sitten kiukkua, raivoa, surua tai pettymyksiä. Autamme häntä selviämään ja toipumaan niistä.

Lisää lapsen vaikeiden tunteiden kohtaamisesta: Sinulla ei ole mitään syytä itkeä – sananen lapsen tunnetaitojen tärkeydestä

Kolmanneksi kunnioitamme lapsen kasvua. Kunnioitamme häntä itsenään ja annamme hänen etsiä ja kehittyä omaan tahtiin omanlaisekseen yksilöksi. Kuuntelemme lapsen toiveita, emmekä syötä hänelle omia unelmiamme ja haaveitamme. Kuuntelemme lapsen omia toiveita esimerkiksi harrastuksista ja elämän valinnoista. Lapsella on oikeus olla sitä mitä hän on. Vanhemman tehtävä ei ole tehdä lapsesta jotakin. Vaan uteliaisuudella seurata lapsen kasvua ja pohtia, millainen lapsi on ja mitä hänestä näyttää tulevan.