Tunnekymppi eri kouluasteilla
Miten tunnetaitojen portaita voi harjoitella ja hyödyntää ala- ja yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa?
Tunnetaitojen tukeminen kouluympäristössä on tärkeämpää kuin koskaan. Koulu ei ole vain oppimisen, vaan myös kasvun ja elämän harjoittelun paikka – ja siinä tunteilla on valtava rooli. Tunnekympin portaat tarjoavat konkreettisen mallin, jonka avulla oppilaita voidaan tukea erilaisten tunteiden kohtaamisessa ja käsittelyssä, sekä yksittäisissä tilanteissa että pitkäkestoisessa tunnetaitotyössä.
Tunnekymppi toimii eri ikätasoilla hiukan eri tavalla, mutta perusperiaate säilyy: autamme oppilasta kulkemaan tunnetilasta kohti tasapainoa askel askeleelta, pysähtyen tunteiden äärelle kehon, mielen ja vuorovaikutuksen tasolla.
Tunnekymppi koulumaailmassa – näin se näkyy arjessa:
🔸 Ala-asteella: Turvan rakentamista ja tunnesanojen opettelua
Alakouluikäiset oppilaat elävät vahvasti tunteissaan. Heidän hermostonsa ja itsesäätelykykynsä ovat vielä kehittymässä, joten tunnetaitojen harjoittelu ei ole vain hyödyllistä – se on välttämätöntä koulutyön sujumiseksi. Tunnekympin portaat voivat olla osa koko luokan yhteistä tunnetaitokasvatusta, päivittäisiä tilanteita tai yksilöllistä oppilaan tukemista.
Päivän tunnehetket, aamutervehdykset ja päivän lopun palautekierrokset ovat hyviä hetkiä harjoitella tunteiden havainnointia, nimeämistä ja ilmaisemista. Opettaja voi hyödyntää tunnekortteja, tunnetarinoita, draamaharjoituksia, piirtämistä tai kehollisia tunteiden tunnistamisharjoituksia. Tunnekympin portaita voidaan käydä yhdessä läpi satuhahmojen tunteiden kautta tai käsitellä tapahtuneita tilanteita esimerkiksi liikuntatunnilla sattuneen kiistan jälkeen.
Opettaja toimii mallina. Kun aikuinen sanoittaa omaa tunnettaan, pysähtyy lasten tunteiden äärelle ja kannattelee niitä rauhallisesti, oppilaat oppivat vähitellen samaa. Tunnekymppi voi näkyä myös luokan seinällä portaikkomuotona, jota yhdessä kiivetään tunteiden äärellä. Tunteiden kohtaamista voi tukea myös oppilaan kanssa kahden käytäväkeskustelussa tai rauhoittumistuokiossa.
Tärkeää alakoulussa on tehdä tunteista näkyviä, konkreettisia ja turvallisia. Kun tunne nousee pintaan, se ei ole häiriö vaan viesti – ja jokainen porras antaa keinon vastata siihen rakentavasti.
🔸 Yläasteella: Tunteet piilossa mutta pinnan alla – yhteyden ja luottamuksen rakentamista
Murrosiässä tunteet voimistuvat, mutta niiden näyttäminen muuttuu usein varovaisemmaksi. Nuori saattaa näyttää ulospäin välinpitämättömältä tai sulkeutuneelta, vaikka pinnan alla kuohuu. Tunnekympin portaita voi yläkoulussa hyödyntää monin tavoin, mutta erityisesti turvan, hyväksynnän ja reflektoinnin kautta.
Opettaja tai koulukuraattori voi käyttää portaiden rakennetta tukikeskusteluissa, joissa käydään läpi nuoren kokemia tilanteita – oli kyseessä sitten ystävyyssuhteiden ristiriita, kokeeseen pettyminen tai omaan identiteettiin liittyvät kysymykset. Tärkeää on edetä nuoren tahdissa: ei kiirehtiä säätelemään tai ratkaisemaan ennen kuin tunne on tunnistettu, ymmärretty ja kohdattu.
Luokassa voidaan käyttää Tunnekympin askelia myös oppitunneilla, esimerkiksi kirjoitustehtävissä, jossa nuori reflektoi omaa tunnepäiväänsä, tai draaman ja musiikin tunneilla, joissa tunteita ilmaistaan ja sanoitetaan taiteen keinoin. Oppilaille voidaan antaa valmiita lauseita tai sanastoja, joiden avulla he harjoittelevat minä-viestejä, tunnetilojen nimeämistä ja turvallista ilmaisua.
Aikuisen tehtävänä on ylläpitää tilaa, jossa on lupa olla keskeneräinen, herkkä ja erehtyvä. Tunnekymppi toimii tällöin eräänlaisena tunnekompassina, joka auttaa nuorta palaamaan yhteyteen itseensä ja toisiin. Tällainen kohtaaminen voi olla se hetki, joka nuori muistaa vielä aikuisena.
🔸 Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa: Itseymmärryksen ja tunnetietoisuuden vahvistamista
Toisella asteella nuori on jo pitkällä tunnetaitojen kehityksessä, mutta paineet, elämän suuret valinnat, epävarmuus tulevaisuudesta sekä yksinäisyyden kokemukset voivat nostaa tunteita pintaan voimakkaammin kuin koskaan. Tunnekymppi toimii tässä elämänvaiheessa erityisen hyvin välineenä itsetuntemuksen rakentamiseen ja arjen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Opettaja, opinto-ohjaaja tai kuraattori voi käyttää Tunnekymppiä itsereflektion tukena. Nuori voi tunnistaa omaa vireystilaansa, oppia tunnistamaan kuormitusta, harjoitella palautumista ja rakentaa itselleen sopivia säätelykeinoja. Tunnepäiväkirjat, valinnaiset hyvinvointikurssit, ryhmänohjauksen tunnetuokiot tai yksilöllinen tuki voivat kaikki tukea tämän polun rakentumista.
Tunnekymppi toimii myös vahvasti ennaltaehkäisevässä mielessä. Kun nuori oppii purkamaan tunnetta liikkeen, kirjoittamisen tai keskustelun kautta, vaikeat kokemukset eivät kasaudu vaan tulevat kohdatuksi. Esimerkiksi pettymykset opiskelumenestyksessä, epävarmuus ryhmään kuulumisesta tai parisuhteiden myllerrykset voivat olla valtavan kuormittavia – mutta ne ovat myös tärkeitä hetkiä oppia.
Tässä ikävaiheessa Tunnekymppi on kuin työkalu pakissa. Sitä ei tarvitse käyttää aina alusta loppuun, mutta nuori oppii valitsemaan juuri sen portaan, jota hän tarvitsee sillä hetkellä. Oppilaitos voi tarjota myös yhteisiä tunnetaitotyöpajoja, joissa Tunnekymppi toimii keskustelun ja harjoittelun viitekehyksenä.
Tärkeintä on muistaa: Tunnetaitoja ei opeteta luennoimalla vaan elämällä. Kun aikuinen koulussa kohtaa nuoren aidosti, askeleet tunneportaita ylöspäin kulkevat kevyemmin.
Portaita voi käyttää yksittäisissä tukikeskusteluissa, oppitunneilla (esim. terveystiedossa, äidinkielessä, elämänkatsomustiedossa), ryhmänohjauksessa, kuraattorin työssä, luokkatilanteiden selvittämisessä tai vaikka osana koulun hyvinvointityötä. Mallin vahvuus on sen joustavuus – se toimii hetki hetkeltä, oppilas oppilaalta.
Tunnetilanne 1: Portaat käytännössä: Onnistuminen: Innostus ja ilo
Tilanne: Kolmasluokkalainen onnistuu ratkaisemaan pitkään harjoitellun matikkatehtävän.
Havaitseminen
Oppilas pomppaa ylös tuoliltaan ja hihkaisee: ”Jes, mä sain sen oikein!”
Hyväksyminen
Opettaja pysähtyy ja sanoo hymyillen: ”Huomasin, miten iloinen sä olet. Tämä hetki on tärkeä.”
Kannattelu
Opettaja kutsuu koko luokan hetkeksi pysähtymään ja sanoo: ”Katsotaanpa, mitä ilon tunne tekee kehossa. Mitä sä tunnet, kun olet ylpeä itsestäsi?”. Eräs oppilas kertoo tuntevansa kuin sähköä jaloissa. Toinen kuvailee sitä isoksi ilmapalloksi sisällä. Hetki jää oppilaiden mieleen.
➡️ Tunne ei katoa, vaan sitä vahvistetaan. Lapsi saa oppia: onnistumisen ilo saa näkyä, ja siihen saa pysähtyä.
Tunnetilanne 2: Portaat käytännössä: pettymys ja häpeä koearvosanasta
Tilanne: Yhdeksäsluokkalainen saa matikan kokeesta numeron 5, vaikka oli panostanut enemmän kuin koskaan aiemmin.
Havaitseminen
Oppilas laskee koepaperin pulpetille hiljaa ja tuijottaa ikkunasta ulos. Aikuinen huomaa tilanteen ja menee viereen.
Hyväksyminen
Aikuinen sanoo rauhallisesti: ”Tämä tuntuu varmasti tosi pahalta. Pettymys ja suru ovat tosi ymmärrettäviä tunteita.”
Kannattelu
Oppilas ei sano ensin mitään. Aikuinen ei kiirehdi, vaan on hiljaa vieressä. Lopulta nuori sanoo: ”Tuntuu ihan turhalta yrittää.”
Tunnistaminen
Aikuinen auttaa nimeämään tunteita: ”Kuulostaa siltä, että pettymyksen alla voi olla myös turhautumista?” Oppilas nyökkää.
Ymmärtäminen
Yhdessä pohditaan: ”Miten paljon sä teit töitä tämän kokeen eteen? Miksi tää koe oli sulle niin tärkeä?” Nuori kertoo, että oli tehnyt paljon töitä ja luvannut itselleen parantaa numeroa.
Ilmaiseminen
Oppilas saa sanoa ääneen: ”Oon pettynyt ja mua hävettää, kun kaikki muut sai paremmat numerot.”
Sääteleminen
Aikuinen ohjaa kehon tunnehuoltoon ja ehdottaa: ”Lähdetään vaikka pienelle kävelylle, jos se auttaisi oloa.”
Käsitteleminen
Kävelyllä keskustellaan, mitä tästä opittiin, miten pettymyksiä voi käsitellä ja millaisia vahvuuksia oppilas osoitti valmistautuessaan kokeeseen.
Purkaminen
Nuori purkaa pettymystä liikkeen kautta – hänellä on tapana juosta tai kuunnella musiikkia. Hän toimii näin koulupäivän jälkeen kotona.
Tasapaino
Seuraavalla viikolla oppilas kertoo: ”Ei tunnu enää niin pahalta.” Aikuinen vahvistaa: ”Sä käsittelit sen hienosti. Sä opit tästä paljon, ja mä näin sun panostuksen.”