Jaa tämä sivu

Tunnekympin portaat tarjoavat varhaiskasvatuksen ammattilaisille konkreettisen välineen tunnetaitojen tukemiseen pienryhmissä, arjen vuorovaikutustilanteissa ja yksilöllisessä kohtaamisessa. Malli auttaa sekä lapsia että aikuisia tunnistamaan, ymmärtämään ja käsittelemään tunteita – lempeästi, kehollisesti ja jäsentäen.

Tunnekympin portaat eivät ole suoritusjärjestelmä, vaan joustava, vaiheittainen lähestymistapa tunnetaitojen tukemiseen. Varhaiskasvatuksessa portaiden opettaminen tapahtuu leikin, keskustelun, liikkeen ja yhdessäolon kautta – pala palalta, tunnekokemus kerrallaan.

Näin Tunnekymppi näkyy varhaiskasvatuksen arjessa:

🔹 Havaitseminen – Aikuinen auttaa lasta pysähtymään kehon tuntemusten äärelle.  

🔹 Hyväksyminen – Kaikki tunteet saavat tulla. Ei ole kiire pois epämukavasta tunteesta.  

🔹 Kannattelu – Aikuinen tarjoaa turvaa ja aikaa tunteen kanssa olemiseen.  

🔹 Tunnistaminen – Tunteelle annetaan nimi, joko sanojen tai ilmeiden avulla.  

🔹 Ymmärtäminen – Yhdessä mietitään, mikä tunne sai alkunsa ja miksi.  

🔹 Ilmaiseminen – Tunteita saa sanoa ääneen, piirtää, näytellä tai liikkua.  

🔹 Sääteleminen – Harjoitellaan keinoja tunteen voimakkuuden säätelemiseen.

🔹 Käsitteleminen – Käsitellään tunteita esimerkiksi keskustellen tai leikkien.

🔹 Purkaminen – Kehollinen liike, hengitys, ääni ja kosketus auttavat.  

🔹 Tasapaino – Lapsi saa rauhoittua ja palautua. Aikuinen auttaa lasta pysymään tunteiden tasapainossa.

Tunnekympin askelia voi opettaa esimerkiksi viikkoteemojen, satujen, tunneleikkien tai tunnetuokioiden avulla. Portaat voidaan visualisoida ryhmätilaan tai käyttää symboleja, jotka auttavat lasta sanoittamaan omaa tunnetilaansa. Jokainen päivä on mahdollisuus vahvistaa tunnetaitoja – erityisesti siirtymätilanteissa, leikkitilanteissa, kiistoissa ja ilon hetkissä.

Tunnetilanne 1: Portaat käytännössä: Ilo ja onnistuminen

Tilanne: Lapsi onnistuu ensimmäistä kertaa kiipeämään kiipeilytelineen huipulle.

1. Havaitseminen –  Lapsi hyppii paikoillaan ja hymyilee leveästi. Aikuinen huomaa ja pysähtyy lapsen luo.

2. Hyväksyminen – Aikuinen sanoo ilolla: ”Ihanasti iloitset onnistumisesta!”

3. Kannattelu –  Aikuinen jää hetkeksi lapsen viereen. ”Sä oot nyt tosi ylpeä itsestäsi – miltä tuntuu kehossa?” Lapsi sanoo: ”Musta tuntuu, että mä meinaan räjähtää!” Aikuinen naurahtaa: ”Se ilo saa näkyä ja kuulua. Miten ilo näkyy sun kehossa?”

➡️ Lapsi jää nauttimaan ilon tunteesta ja saa sen kautta vahvistusta omalle toimijuudelleen ja kehotuntemukselleen. Tätä tunnetta ei tarvitse niin sanotusti hoitaa pois – sitä kannattelee ja sen voimakkuutta voidaan jopa vahvistaa yhdessä aikuisen kanssa.

Tunnetilanne 2: Portaat käytännössä: Suru ja huoli

Tilanne: Ryhmästä tuttu aikuinen jää pitkälle sairaslomalle, eikä lapsi tiedä, milloin tämä palaa.

1. Havaitseminen –  Lapsi vetäytyy syrjään ja hänen ilmeensä on alakuloinen. Aikuinen menee viereen ja kysyy: ”Huomaan, ettet oikein jaksa leikkiä. Mikä sulla on mielessä?”

2. Hyväksyminen –   Lapsi kuiskaa: ”Mä kaipaan Marjaa.” Aikuinen nyökkää: ”Kaipaus saa tulla ja tuntua. Se on merkki siitä, että Marja on sulle tärkeä.”

3. Kannattelu –   Aikuinen istuu hiljaa vieressä ja silittää kevyesti lapsen selkää. ”Me voidaan olla tässä ihan rauhassa.”

4. Tunnistaminen –  Lapsi sanoo: ”Tuntuu surulliselta.” Aikuinen vahvistaa: ”Se on surun tunne. Se kertoo, että nyt tapahtuu jotain sinulle merkityksellistä.

5. Ymmärtäminen –  He juttelevat siitä, miten ikävä ja suru liittyvät siihen, että joku tärkeä on poissa. Aikuinen sanoo: ”Me ei tiedetä milloin Marja palaa, ja sekin voi tehdä olon epävarmaksi.”

6. Ilmaiseminen –  Lapsi piirtää kuvan Marjasta ja laittaa sen ryhmän seinälle. Hän kertoo: ”Tässä se on meidän kans.” Aikuinen sanoo: ”Tämä on hyvä tapa kertoa ikävästä.”

7. Sääteleminen – Lapsen hengitys on nopeaa. Aikuinen hengittää rauhallisesti vieressä ja sanoo: ”Hengitetään yhdessä niin, että keho saa vähän lepoa.”

8. Käsitteleminen – Seuraavina päivinä aihetta käsitellään satuhahmojen avulla sadutuksessa: pieni karhu ikävöi metsän reunan kettua, joka ei ole tullut leikkimään.

9. Purkaminen –   Lapsi saa halata painopehmolelua. Leikissä hän heittelee tyynyä ylös ja alas: ”Se on mun suru!”

10. Tasapaino – Päivän jälkeen lapsi sanoo: ”Mulla on nyt vähän parempi olo.” Aikuinen vastaa: ”Surukin menee vaiheittain. Tänään kuljit hienosti sen kanssa.”

Tunnekympin portaat tarjoavat varhaiskasvatukseen lempeän, kehollisen ja lapsilähtöisen tavan opettaa tunnetaitoja. Niiden avulla lapset oppivat, että kaikki tunteet ovat tervetulleita – ja että tunnetta ei tarvitse jäädä yksin kantamaan.