Jaa tämä

Pieni sananen alkuun: Arviointikyvyn vahvuuden takana on englanninkielinen openmindedness, joka on käännetty suomeksi myös avarakatseisuuden/avomielisyyden vahvuudeksi. Kaisa Vuorinen ja Lotta Uusitalo-Malmivaara ovat kääntäneet vahvuuden arviointikyvyksi. Tästä vahvuudesta voi siis törmätä eri käännöksiin eri kirjoittajien toimesta. Itse käytän Huomaa hyvä! – materiaalin käännöksiä eli puhun arviointikyvyn vahvuudesta. 

— 

”Pitäisi ajatella asiaa järjellä, eikä tunteella.”

”Mun pitää pysähtyä, eikä vaan tehdä.”

”Se, että ajattelen toisen olevan tietynlainen kun tapaan ensikerran, ei ehkä oo totta.”

”Mä en voi uskoa kaikkea mitä mä luen.”

”Mun pitää tutkia asioita tarkasti ennen kuin teen mitään päätöksiä”

”Kannattaa olla varovainen mitä sanoo. Eikä vain huudella ajattelematta.”

”Asiat ei ole mustavalkoisia. Täytyy olla avoin kaikille vaihtoehdoille.”

”Pitää myös tarkastella niitä omia ajattelutapoja ja toimintaa.”

Tässä koululaisten ajatuksia arviointikyvystä ja sen tärkeydestä. Tarvitsemme arviointikykyä joka päivä kun teemme päätöksiä ja punnitsemme eri vaihtoehtoja. Arviointikyky vahvuutena on arkipäiväinen käyttöväline, joka ohjaa meitä kohti oikeita valintoja ja avoimempaa ajattelua.

 

Mitä on arviointikyky?

Arviointikyky on asioiden perusteellista ajattelemista sekä asioiden tarkastelua joka näkökulmasta. Avoimuutta kaikille vaihtoehdoille ja niiden tarkkaa läpikäymistä sekä tosiasioiden selvittämistä. Asioiden näkemistä pintaa syvemmälle ja toisten perspektiivien ymmärtämistä. Kykyä nähdä kokonaisuus, eikä takertua yksityiskohtiin. Oman ajattelun ja toiminnan kriittistä tarkastelua sekä seisomista omien mielipiteiden ja päätösten takana.

 

Miksi se on tärkeää?

Arviointikyky auttaa meitä näkemään kokonaiskuvan ja pohtimaan esimerkiksi kaikkia mahdollisia tilanteen päätepisteitä ennen päätöstä. Se auttaa tarkastelemaan asiaa kokonaisuudessaan.

Käytämme arviointikykyä monissa arjen asioissa. Pienissä, kuten kun mietimme kaupassa ostammeko jonkun tuotteen tai isommissa, esimerkiksi kun päätämme pienen lapsen hoidosta. Hoidammeko lasta kotona vai onko vaihtoehto päivähoito, perhepäivähoito tai kerho? Olemme avoimia kaikille vaihtoehdoille ja punnitsemme tarkoin kaikkia tilanteeseen liittyviä asioita. Emme luota huhupuheisiin, vaan selvitämme tosiseikat. Emme anna kuitenkaan tunteille ylivaltaa siinä, että tekisimme hätiköityjä päätöksiä. Kun teemme päätöksen, emme anna muiden mielipiteiden tai painostuksen kääntää päätämme. Osaamme kuitenkin nähdä myös toisten kannan ja kunnioittaa muiden mielipiteitä ja ajatuksia asiasta, vaikka he tekisivät eri valintoja.

Lapsi käyttää arviointikykyä, muun muassa miettiessään mihin käyttävät viikkorahansa, kohdatessaan uusia ihmisiä tai lukiessaan asioita somekanavilta.

Arviointikyky auttaa meitä näkemään asioita laajemmin ja olemaan avoimempia uusille asioille. Kun voimme ymmärtää toisen näkökulman, emme tuomitse, vaikka joku uskoo, tekee tai ajattelee eri tavalla kuin me. Ymmärrämme myös, että ensivaikutelma antaa ihmisestä hyvin yksinkertaisen kuvan ja koko ihmisen tarina on usein paljon monimuotoisempi.

 

Onko arviointikyky vahvuuteni?

Mietit tarkoin kaikkia vaihtoehtoja ennen kuin teet päätöksiä

Osaat hyvin erottaa esimerkiksi uutisista, mikä on totta ja mikä ei

Olet varovainen sanoissasi ja selvität tarkoin kaikki tosiseikat

Olet avoin kaikille vaihtoehdoille ja pystyt näkemään laajoja kokonaisuuksia

Et kulje toisten mielipiteiden mukana, vaan teet omat päätöksesi

Osaat olla kriittinen myös itseäsi ja omaa toimintaasi kohtaan

(kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen)

pohtiva tyttö

Arviointikyvyn käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus – arvauspeli

Pala palalta – versio 1

Tällä viikolla viikon vahvuutta tehdään palapelinä. Vahvuussana on kirjoitettu isolla paksulle paperille ja sen jälkeen leikattu erikokoisiin paloihin. Arvaajan on tarkoitus selvittää, mitkä palat kuuluvat yhteen. Mitä vanhempi lapsi palapeliä kasaa, sitä useampaan palaan sen voi leikata.

Pala palalta – versio 2

Versiossa kaksi paperissa ei olekaan vahvuussana, vaan vahvuutta kuvaava kuva. Ensiksi arvuuttelijan on koottava palapelistä kuva ja sitten arvattava, mistä vahvuudesta kuva kertoo.

Aiemmat viikon vahvuuden arvuuttelut löytyvät aiemmista artikkeleista  Vahvuuksien vuosi – sivulta.

2. Vahvuuden käsittely toimintakortin, tarinan tai kertomuksen avulla

Arviointikykyä voi käsitellä monella tavalla. Mielestäni helpointa on lähteä käsittelemään asiaa jonkun aiheen, esimerkiksi ympäristön suojelun, kautta. Pientenkin lasten kanssa aihetta voi käsitellä miettimällä kierrättämistä ja kuinka tärkeää on huolehtia luonnon hyvinvoinnista. Miksi ei kannata heittää karkkipapereita maahan? Mihin karkkipaperi päätyy jos heitän sen maahan? Entä jos laitan sen roskakoriin? Miksi kannattaa pohtia tarkkaan uusien tavaroiden hankkimista? Mitä voisi tehdä vanhoille leluille ja niin edelleen. Luonteenvahvuuden lisäksi tulee käsiteltyä tärkeää aihetta.

Lopuksi voidaan miettiä, miten käytimme arviointikykyä asian selvittämiseen ja miten arviointikyky auttoi kaikkien vaihtoehtojen punnitsemisessa sekä asian kokonaisvaltaisessa tarkastelussa.

Toinen hyvä näkökanta on lähteä käsittelemään suvaitsevaisuutta ja miten suhtaudumme toisiin ihmisiin, heidän mielipiteisiin ja ajatuksiin. Miten voisimme saada tietoa esimerkiksi muista uskonnoista, aatteista ja kulttuureista, jotta ymmärtäisimme paremmin ihmisten erilaisia tapoja? Miltä tuntuisi olla toisen ihmisen kengissä?

3. Minun kantani on…

On tärkeää pohtia asioita itse ja tuntea oma ajattelunsa. Mitä olen mieltä kyseisestä asiasta? Mitkä asiat vaikuttavat näkökulmaani? Vaikuttaako jonkun muun mielipide siihen mitä ajattelen? Miksi ajattelen juuri näin? Ottakaa keskusteluun eri aiheita ja pohtikaa yhdessä millaisia ajatuksia ja tunteita asia nostattaa. Keskustelkaa myös eriävistä mielipiteistä. Usein asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan niistä löytyy niin hyviä kuin huonoja puolia. Miettikää niitä yhdessä.

Aiheina voivat olla muun muassa uskonnot, ilmaston lämpeneminen, ympäristöasiat, köyhyys, tasa-arvo, rahan merkitys ja niin edelleen.

3. Totta vai tarua?

Lukekaa lehdestä tai netistä lapsia kiinnostava kirjoitus tai uutinen ja arvioikaa yhdessä, mikä siinä on totta ja mikä mahdollisesti ei? Mitä kirjoittaja on halunnut kirjoituksellaan? Mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa tekstin sisältöön? Jos luemme samasta aiheesta eri kirjoittajien uutisia, niin saammeko erilaisia vastauksia? Millainen kokonaiskuva niistä muodostuu?

Lisää vinkkejä tähän artikkelin lopussa materiaali-osiossa.

4. Kolikon kaksi puolta – väittely

Muistan vielä ala-asteelta, kun harjoittelimme väittelyä. Saimme opettajan valitsemia aiheita ja toinen toimi väittelijänä ja toinen vastaväittelijänä. Emme saaneet itse valita puoltamme ja välillä jouduimme perustelemaan kantaa, joka oli omaa näkemystämme vastaan. En silloin vielä ymmärtänyt harjoituksen tarkoitusta. Lähinnä ajattelin, että tarkoitus oli harjoitella sitä, että saa oman kantansa ”myytyä” toiselle. Nyt ymmärrän, että tarkoitus oli laajentaa näkemystämme. Meidän tuli keksiä hyviä väitteitä myös niiden asioiden kannalta, josta emme olleet samaa mieltä. Asian katsominen toisesta näkökulmasta avarsi ajatteluamme.

Valitkaa keskusteluun aiheita, joista löytyy kaksi puolta. Pienten lasten kanssa asian kummankin puolen perusteluja voi miettiä yhdessä. Isommat lapset voivat muodostaa joko väittelyryhmiä tai väitellä yksitellen. Vaikka mielipiteet ovat vastakkaiset, ohjaa rakentavaan keskusteluun, jossa kummatkin osapuolet kuuntelevat vastapuolen perusteluja.

Pienimmillä aiheet voivat lähteä hyvin yksinkertaisista asioista, esimerkiksi siitä onko hyödyllisempää sadesäällä valita sadevaatteet vai sateenvarjo, isommat osaavat keskustella jo enemmän yhteiskunnallisista asioita.

+ extra toisen puolen tarina harjoitus vanhemmille:

Ota pohdintaan aihe, josta usein olet lapsen tai puolison kanssa eri mieltä. Mieti kolme hyvää syytä, miksi toisen kanta on täysin perusteltu.

Kuinka vahvistaa lapsen arviointikykyä?

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän hän tarvitsee arviointikykyä tehdäkseen itsenäisesti elämänsä päätöksiä. Niitä pieniä, että isoja. Siksi on hyvä pienestä lähtien vahvistaa lapsen omaa ajattelua ja auttaa lasta pohtimaan asioita myös itsenäisesti. Haluammehan toki opettaa lapsen ajattelemaan, eikä vain tottelemaan.

1. Tunnetaidot haltuun

Hyvät tunnetaidot auttavat lasta tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan niin, että arviointikyvylle jää tilaa. Tällöin tunteet eivät saa ylivaltaa päätöksiä tehdessä. Ymmärtääkseen ja säädelläkseen tunteitaan, lapsen tulee pystyä tunnistamaan tunteitaan. Jo pienestä alkaen lapsen tunteiden nimeäminen ja apuvälineiden antaminen tunteiden säätelyyn, auttavat lasta aikuisenakin olemaan tasapainossa tunteidensa kanssa.

2. Kehota kysymään ”onko tämä totta vai ei?”

Arviointikyky, varsinkin medialukutaidon yhteydessä puhuttaessa, on erittäin tärkeä ominaisuus nyky-yhteiskunnassa. Lapset ja nuoret joutuvat sosiaalisen median kautta enemmän tilanteisiin, joissa he joutuvat miettimään asioiden todenperäisyyttä sekä olemaan kriittisiä lukemaansa ja näkemäänsä kohtaan.

Lisää tietoa asiasta löytyy Mediataitokoulun sivuilta.

3. Pysäytä pohtimaan ja auta ajattelemaan

Kun eteen tulee pulmatilanne, ole enemminkin kysymysten tekijä kuin vastausten antaja. Haluamme opettaa lasta ajattelemaan itse ja tukemaan asioiden ja tilanteiden pohdintaa. Siksi pulmatilanteen edessä onkin ensiksi hyvä lähteä kysymään esimerkiksi ”Mitä tapahtui?”, ”Miltä sinusta tuntuu?”, ”Mitä ajattelet siitä?”, ”Miten asian voisi mielestäsi ratkaista?” tai ”Mitä erilaisia vaihtoehtoja näet tilanteessa?”. Älä anna suoraan vastauksia tai ehdota ratkaisua, vaan ohjaa lasta punnitsemaan itse erilaisia vaihtoehtoja ikätasonsa mukaisesti. Näin lapsi osaa tehdä samat kysymykset ja tilanteen vaihtoehtojen punnitsemisen myös vanhempana itsenäisesti.

4. Ohjaa näkemään toisen näkökulma

Toisen näkökulman ja tilanteen ymmärtäminen lisää avoimuutta ja suvaitsevaisuutta sekä auttaa lasta tulemaan paremmin toimeen toisten kanssa. Niidenkin, jotka eivät välttämättä ajattele tai toimi samalla tavalla kuin lapsi toimii tai  jolla on erilainen arvomaailma. Kun lasta opettaa ajattelemaan, miltä tuntuisi olla ja elää ”toisen kengissä”, auttaa se lasta ymmärtämään ja suvaitsemaan myös erilaisuutta sekä osoittamaan empatiaa muita kohtaan. Lapsen kanssa voi miettiä esimerkiksi ”millaista olisi olla luokan pisin lapsi?” tai ”luokan ainoa oppilas, joka ei pidä urheilusta?”.

5. Vahvista uskoa itseensä

Lapsi tarvitsee uskoa itseensä, jotta pystyy seisomaan omien valintojensa ja päätöstensä takana, eikä vain mene muiden mukana. Lapsen uskoa itseensä voi vahvistaa monilla eri tavoilla. Lapsen tulee tuntea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Lapsen aktiivinen kuuntelu vahvistaa hänen uskoa siitä, että hänen mielipiteillään, tunteilla ja ajatuksilla on väliä.  Lapselle sopivien vastuutehtävien antaminen antaa lapselle omanarvon tuntoa. Lapsella tulee olla tunne, että hän pystyy vaikuttamaan omaan ympäristöönsä oman ikänsä mukaisella tavalla. Kannustaminen ja kehuminen, kun lapsi tekee omia päätöksiä sekä lapsen omien arvojen tukeminen ja arvostaminen kasvattavat lapsen uskoa itseensä. Yksinkertaisuudessaan se, että lapsi uskoo siihen, että hänen olemassaolollaan on väliä, häntä rakastetaan ja hänen mielipiteitään arvostetaan on kaiken a ja o.

 

Materiaalia

Alle kouluikäisten lasten kanssa olemme käsitelleet asiaa aiemmin mainittujen teemojen lisäksi pulmatarinoiden avulla. Olen käyttänyt kuvakortteja, joiden avulla olen aloittanut tarinan, mutta jättänyt sen ”kesken” pulmakohtaan. Sitten olemme lasten kanssa yhdessä keskustelleet, mitä tilanteessa voisi tehdä.

Muun muassa papunetin kuvasivuilta löytyy hyviä kuvia, joita käyttää tarinan aloittamiseen.

Kuvasivuille

Kouluikäisten lasten kanssa olemme käsitelleet asiaa artikkeleiden ja kuvaharjoituksen kautta.

Mestarilukijaksi – artikkeliharjoitus:  Olemme keränneet yhdessä netistä erilaisia uutisia, artikkeleja ja blogikirjoituksia. Olemme miettineet niiden todenperäisyyttä, kirjoittajan motiivia ja mistä voi tarkistaa onko kirjoitettu asia totta.

Voin lämpimästi suositella medialukutaitokoulun tehtäväpankkia, joista löytyy useita eri-ikäisille tarkoitettuja harjoituksia.

Tehtäväpankkiin

Ensisilmäyksellä – kuvaharjoitus: Tässä olen laittanut eri ikäisten, eri maista ja taustoista olevien ihmisten kuvia seinälle. Sen jälkeen olen luetellut erilaisia ihmisen ominaisuuksia, ammatteja sekä adjektiiveja. Lapset ovat saaneet yhdistää niitä eri ihmisiin pelkästään kuvien perusteella. Olemme valintojen jälkeen miettineet, mitkä asiat vaikuttivat päätöksiin? Sukupuoli, ikä, ilme, vaatetus? Millä perusteella lapset tekivät päätöksensä, kun käytössä oli vain kuva ja ensisilmäys? Mikä on kuvan ihmisen oikea tarina? Menikö arvaukset oikeaan?

 

Lisää arviointikyvystä

Huomaa hyvä! – kirjassa käsitellään 16 vahvuutta, joten siellä ei ole enää arviointikyvystä omaa kirjoitusta. Arviointikyky löytyy kuitenkin lyhyesti kuvailtuna Huomaa hyvä! – toimintakorteista.

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents kirjassa arviointikyvystä puhutaan ”openmindedness” luvussa