Aivotutkimuksen mukaan harkitsevaisuuden ja pohdinnan alueet kehittyvät valmiiksi viimeisimpinä, vasta teini-iän jälkeen. Se selittää muun muassa teini-iän riskien otot ja usein toimimisen ennen ajattelemista. Voiko siis harkitsevaisuus olla ollenkaan lapsen vahvuus, jos biologia ei sitä tue? Itse ajattelen, että lapsen ja nuoren harkitsevaisuuden vahvuus tulisi suhteuttaa ikään ja kehityksen tasoon. Ei ole mielekästä asettaa mittapuuksi aikuisen täysin kehittyneet aivot ja kyky harkitsevaisuuteen, vaan tarkastella asiaa lapsen näkökulmasta.
Itse olen nähnyt lapsissa harkitsevaisuuden vahvuutta ja nähnyt myös vahvuuden kehittymistä.
”Minä olen miettinyt.” kuuluu yhtäkkiä vierestäni. Hiljaisen leikin rikkova tokaisu saa minut hätkähtämään ja hämmentymään: ”Mistä onkaan kyse?”. Ennen kuin lapsi ehtii jatkamaan, olen jo ehtinyt miettimään, mitä olen mahdollisesti unohtanut ja mistä olemme viime kertoina puhuneet saamatta päähäni yhtään ajatusta. Katson kysyvästi lasta. ”Minusta on kuitenkin parempi, että istun sillä puolella pöytää, jossa selkä on ikkunaan päin.” Koen ahaa-elämyksen tajutessani, että kyse on edellisen viikon kerhopöydän istumisjärjestyksestä. Pulma oli tullut, kun kevätauringon saapuessa aurinko oli inhottavasti alkanut paistaa silmään kesken askarteluhetken. Pulmaan mietittiin yhdessä ratkaisua. Tuli ehdotus aurinkolaseista, mutta se kaatui siihen, että ei nähnyt kunnolla askarrella. Sitten mieleen tuli paikanvaihto, mutta toisesta paikasta ei nähnyt ulos ja seinäpuoli tuntui tylsältä. Olimme laittaneet asian ”mietintäkoppaan” ja päätetty palata asiaan myöhemmin. Lapsen puolelta, nyt oli selvästi sen aika. ”Siellä näen askarrella ja jos aurinko paistaa, se lämmittää kivasti selkää. Ja nyt kun seinällä on piirrustuksia, niin voin katsella niitä.” Olen hämmentynyt vasta kolmivuotiaan lapsen mietinnän tuloksesta. Hän on harkinnut asiaa tarkkaan. Keskustelun jälkeen teemme istuinpaikka muutoksen ja lapsi on siihen tyytyväinen.
Joskus harkitsevaisuus sekoitetaan ujouteen, sisäänpäin kääntyneisyyteen tai vetäytyneisyyteen . Kun lapsi ei heti vastaa kysymykseemme, ajattelemme että lapsi ei uskalla tai halua vastata, vaikka kyse voi olla siitä, että lapsi haluaa vain miettiä tarkasti vastaustaan. Siksi onkin hyvä antaa lapselle aikaa ja tilaa miettiä. ”Voidaan palata asiaan myöhemmin” antaa lapselle mahdollisuuden työstää ajatusta ja käyttää omaa harkintaansa, eikä hypätä ajattelematta ensimmäiseen ajatukseen joka tulee mieleen.
Mitä harkitsevaisuus on?
Harkitsevaisuus on asioiden miettimistä ennen kuin toimii tai puhuu. Eri vaihtoehtojen pohtimista ja joskus jopa yön yli nukkumista ennen reagointia. Hyvien ja huonojen puolien punnitsemista sekä tarvittaessa neuvojen kysymistä ennen ratkaisua. Harkitsevaisuus on varovaisuutta valintojen tekemisessä – ei sano mitään tai tee mitään, mitä voisi myöhemmin katua.
Miksi se on tärkeää?
”Ajattele ennen kuin toimit” on yksi aikuisten lapsille hokemista asioista. Sitä toivomme, vaikka paras tapa ei ole asiasta jatkuva muistuttaminen, vaan yhdessä pysähtyminen. Harkitsevaisuus on tärkeä taito oikeiden valintojen tekemiseksi sekä siihen, että ei anna sellaisia lupauksia, mitä ei pysty pitämään. Harkitsevaisuus auttaa miettimään eri vaihtoehtojen välillä ja tekemään itselle oikean valinnan.
Onko vahvuuteni harkitsevaisuus?
Pysähdyt ajattelemaan ennen kuin toimit
Mietit asioita yksityiskohtia myöten
Pohdit etukäteen tapahtumisen riskit ja mahdollisuudet
Punnitset erilaisia vaihtoehtoja
Varot tekemästä asioita, joita kadut myöhemmin
Kysyt tarvittaessa neuvoa ratkaisusi tueksi
Harkitsevaisuuden käsittelyhetki
1.Viikon vahvuus
Tällä viikolla viikon vahvuutta arvuutellaan taiteen kautta. Etsi käsiisi maalaus tai patsas, jossa vahvuus tulee mielestäsi esiin. Muut yrittävät arvata maalauksen tai patsaan avulla viikon vahvuutta. Tästä saa myös hyvän keskustelunavauksen, kun päästään pohtimaan lapsien eri tulkinnoista.
2. Vahvuuden käsittely toimintakortin, tarinan, keskustelun kautta
Harkitsevaisuuden käsittely on hyvä aloittaa tarinan, esimerkin tai toimintakortin avulla. Harkitsevaisuutta voi käsitellä myös erilaisten vaihtoehtotilanteita pohtimalla. Millaisia valintoja teemme? Mitä eroa on jos pelaa tunnin päivässä tietokonepelejä tai koko illan? Miten vaikuttaa heitämmekö roskat roskiin vai tien varteen?
Toimintakortin esimerkkikysymyksiä alle kouluikäisille:
- Mitä varis miettii?
- Miltä kivikasa näyttää?
- Voisiko teidän mielestänne sinne kiivetä?
- Mitä voisi tapahtua, jos sinne kiipeäisi?
- Mitä tapahtuisi, jos sinne ei kiipeäisi?
- Mitä variksen pitäisi tehdä?
- Mitä jos varis näkisi jonkun kiipeävän tikkaita pitkin?
3. Pysähtymissanani
Mikä olisi minun pysähtymissanani, joka pysäyttäisi toimintani hetkeksi, rauhoittaisi minua ja antaisi tilaa ajatuksille. Voisiko se olla ”hmmm”, ”odota pieni hetki”, ”funtsitaan” vai mikä tuntuisi minulle parhaalta sanalta? Mitä voisin miettiä pääni sisällä tai sanoa ääneen? Myös aikuisten on hyvä miettiä omalta osaltaan mikä sana saa heidän ajatukset kulkemaan.
”Pohditaanpa asiaa hetki” kuulen oman ääneni lapsen suusta. Hymyilen. Lapsi selvästi mallintaa minua ja sitä, että otan usein tuumaustauon ennen kuin vastaan lapsen kysymyksiin. Kun lapsi oppii pysähtymään asian äärelle, on oivallinen tilaisuus pohtia yhdessä ja kasvattaa harkitsevaisuuden taitoja. ”Pohditaanpa” on tällä hetkellä lapseni pysähdyssana.
Minun oma pysähtymissanani on ”kuule”. Tätä sanaa käytän varsinkin silloin kun minun täytyy puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen. Rauhallinen, usein venytetty ”Ku-u-le” pysäyttää tilanteen ja antaa minulle tarpeellisen kolme sekuntia rauhoittaa ajatukseni ja miettiä miten vastaan tilanteeseen. Laskeutuminen lapsen tasolle tai lempeä kosketus olkapäähän antavat minulle toiset kolme sekuntia. ”Minulla on sinulle asiaa.” empaattisesti todeten lisää kokonaisaikani 10 sekuntiin. Siinä ajassa ehtii jo käydä läpi mielessään monta eri vaihtoehtoa.
4. Entä jos?
Ota joku esimerkki lasten elämään kuuluvasta valintatilanteesta, johon he voivat samaistua. Miettikää sitten valintojen kautta eri tapahtumat. Piirtäkää tai kirjoittakaa ylös kummankin valinnan mahdolliset seuraukset, plussat ja miinukset.
Pienillä valintatilanteet voivat olla vaikka syön karkkipussin kerralla tai jaan karkkipussin karkit viikon eri päiville? Miltä tuntuu ensimmäisenä päivänä, entä kolmantena, miten viikon jälkeen? Mitä jos sisarus jakaa eri päiville ja itse syö koko pussin? Voisiko seuraavina päivinä harmittaa, kun katsoo sisaruksen karkkeja vai olisiko tyytyväinen, että sai kerralla syödä enemmän? Muita hyviä aiheita ovat muun muassa rehellisyys, reiluus, ystävällisyys.
Hieman isompien kanssa voi puhua vaikka unesta. Tähän löytyy erittäin hyvä keskustelun virittäjä Tatu ja Patun oudosta unikirjasta. Siinä on kohta, jossa Patu on menossa nukkumaan. Lukija itse valita reitin, meneekö Patu nukkumaan vai tekeekö vielä jotain muuta. Tällä on hyvä miettiä tekemiään valintoja. Parhaimmillaan Patu herää virkeänä seuraavana aamuna, pahimmillaan hän ei nuku koko yönä ja on aamulla kuin räjähtänyt rusina.
Koululaisten kanssa voi keskustella esimerkiksi pelaamismäärästä, kiusaamisesta, ekologisuudesta ja harrastuksista.
5. kehonhallinta ja keskittymisleikit
Hyviä harkitsevaisuuden tukijoita ovat kehonhallinta ja keskittymisleikit. Näitä ovat muun muassa musiikin mukana liikkuminen (Aikuinen soittaa musiikkia ja niin kauan kuin musiikki soi liikutaan tilassa. Heti kun musiikki loppuu, liike pysähtyy), liikenopeuden vaihtelu (Liikutaan tilassa nopeammin ja nopeammin, kunnes ”tuuli” vaihtaa suuntaa ja vauhti alkaa pikkuhiljaa hidastumaan, kunnes päättyy täydelliseen pysähtymiseen) ja samaan liittyen voi leikkiä myös eri tunteilla (ensiksi voi alkaa esimerkiksi kovin suututtamaan ja kädet menee nyrkkiin ja huulet mutruun ja sitten tuleekin ”hyvä tuuli”, joka rentouttaa kasvot, kehon ja saa hyvälle mielelle).
Miten vahvistaa lapsen harkitsevaisuutta?
Tämä ei olekaan helpoin vahvuus ja vaatii aikuiselta kärsivällisyyttä sekä kannustavaa otetta. Aikuisen tulee uskoa siihen, että lapsi pystyy olemaan harkitsevainen ja löytää onnistumisia pienistäkin askeleista. Tilanteisiin yhdessä pysähtyminen ja yhteinen pohdinta auttavat lasta myös käyttämään itse harkitsevaisuuden taitojaan.
1.Ota huomioon ikä, kehitystaso ja lapsen temperamentti
Energinen, innokas ja utelias lapsi ei välttämättä näytä ulospäin olevan yhtään harkitsevainen, vaan tavallisin toimintatapa on syöksyä suinpäin eteenpäin. Harkitsevaisuus on kuitenkin taito ja sitä voi jokainen opetella. Vaikka lapset lähtevät temperamentin suhteet eri tasoilta, niin jokainen voi kehittää harkitsevaisuuden vahvuutta. Pienetkin askeleet on hyvä ottaa huomioon ja nostaa esiin, jotta lapsikin näkee oman kehittymisensä.
Jätä pois leimat ”kun sä et yhtään koskaan ajattele” ja ”oot tollainen säntäilijä”, korvaa ne kasvun asenteella ”harjoitellaan yhdessä” ja ”sä pystyt siihen”.
2. Opeta pysähtymistä ja oman kehon tuntemusta
Harkitsevaisuuden tärkeimpiä kohtia on osata pysähtyä ajattelemaan. Se on lapsille hyvin vaikea taito, fyysisesti ja henkisesti. Pysähtymistä voi harjoitella esimerkiksi erilaisten mindfulness harjoitusten avulla sekä tunnetaitoja opettelemalla. Hyvä oppi lapselle on, että ensiksi säädellään tunteita ja sitten tehdään ajatustyö. Sama koskee myös aikuisia.
3. Anna tilaa omalle ajattelulle
Asioihin ei tarvitse reagoida heti ja vastaamisnopeudessa ei ole kisaa. Anna lapselle aikaa pohtimiseen. Lapsen aivot käsittelevät ajatuksia hitaammin ja jos asiaa ei tarvitse päättää heti, on sille hyvä antaa tilaa. ”Se joka valitsee nopeimmin, saa” – ajattelu vie tilaa harkinnalta ja ruokkii päinvastoin ajattelemattomuutta ja vaiston varassa toimimista.
4. Itsesäätelyllä ajatteluun
Tunteiden vallassa ajatteleminen ei onnistu. Siksi on tärkeää opettaa lapselle itsesäätelytaitoja. Itsesäätely ei toimi komentamalla, vaan se on taito, jota tulee opetella ahkerasti. Vinkkejä harjoitteluun löytyy muun muassa artikkelista itsesäätely.
5. Toimi ajattelun apupyörinä
Lapsi tarvitsee vielä tukea oman ajattelun kehittymiseen. Kun pysähtyminen onnistuu, tarvitsee lapsi usein tukea myös monipuoliseen pohdintaan. Toimi lapsen ajattelun apupyörinä ja käy pohdintaa yhdessä lapsen kanssa. Älä anna suoraan vastauksia ja ratkaisuja (vaikka sinulla saattaisi olla sellainen mielessä), vaan ihmettele yhdessä lapsen kanssa. Parhainta oppimista on se, että lapsi on ajatusprosessin pääohjaaja ja saa sitä kautta aivoihin ajattelun mallin, jota käyttää myös muihin tilanteisiin.
Materiaali
Harkitsevaisuus on pysähtymistaitojen lisäksi taitoa tehdä hyviä valintoja. Forum-teatteri antaa tähän hyvän välineen. Olen saanut koulutuksen yhteydessä mielenterveysseuran valmistamat eläinlasten elämää aineiston, jonka avulla olemme miettineet lasten kanssa erilaisia valintoja. Tarinoiden kautta lapsi oppii harkitsevaisuuden lisäksi muitakin taitoja. Kun ongelmatilanteita ratkotaan etukäteen, on lapsella jo valmis malli mielessä, jota kokeilla ongelmatilanteessa.
Kirjasta lisää mielenterveysseuran sivuilta.
(Mielenterveysseuran sivuilta löytyy myös paljon muutakin todella hyvää materiaalia! Suurin osa ilmaiseksi ja loput todella edullisesti. Suosittelen tutustumaan. )
Lisää harkitsevaisuudesta
Huomaa hyvä! – kirjassa käsitellään 16 vahvuutta, joten siellä ei ole enää harkitsevaisuuden vahvuudesta omaa kirjoitusta. Vahvuus löytyy kuitenkin lyhyesti kuvailtuna Huomaa hyvä! – toimintakorteista.
Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopaasta löytyy ideoita hyviä ideoita harkitsevaisuuden käsittelyyn.
Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents – kirjasta löytyy harkitsevaisuuden vahvuus osasta 18 – Prudence.
Viimeisimmät kommentit