Pilari 1: Yhteys

Jaa tämä

Lapsen aivot vilkkuvat hälytystilaa: ”Vanhempaan ei juuri nyt saada yhteyttä, yritä myöhemmin uudelleen.” Aivot lähettävät viestiä ja koko keho reagoi. Pahan olon aalto pyyhkäisee lapsen läpi ja purkautuu käsien heilutteluna, vieressä hyppimisenä ja kirkumisena.

Katsot huokaisten vieressä temppuilevaa lasta. Käännyt takaisin ystäväsi puoleen ja toteat ”Se hakee vain huomiota. Ei huomioida, niin se lopettaa.”

Toden totta. Jossain vaiheessa lapsi lamaantuu ja luovuttaa. Hän jää yksin pahan olon ja hälytystilan kanssa. Lapsi ei välttämättä tilanteessa osaa sanoittaa huonoa oloaan ja tarvettaan yhteyteen, vaan tarve purkautuu ei-toivottuna käyttäytymisenä. Toimintana kuten lyömisenä, huutamisena tai nipistelynä. Puheena ”Mennään jo”, ”Tylsää”, ”Katso, katso, katso!”. Aikuisen tehtävä on huomata, mitä tilanteessa tapahtuu ja vastata lapsen yhteyden tarpeeseen.

Connection with a misbehaving child isn’t reward; it’s a lifeline -Rebecca Eanes

Yhteys on yksi ihmisen primitiivisistä perustarpeista. Yhteys vanhempaan on tärkeä osa lapsen luottamuksen, kiintymyksen ja vuorovaikutussuhteen kasvamista. Ihmisaivoihin on ohjelmoitu yhteyden ja kontaktin tarve. Syrjään jättäminen aktivoi samat alueet kuin fyysisessä kivussa. Yhteyden rakentaminen alkaa aivan pienestä asti.

Tästä voikin päätellä. Lapsi ei ole huomionhakuinen vaan yhteydenhaluinen

Vaali yhteyttä

Yhteys on rakkauspohjaisen kasvatuksen peruspilari. Yhteys vie yhteistyöhön ja toimivaan vuorovaikutukseen. Hyvä kasvattaja pitää huolta siitä, että lapsen yhteys aikuiseen on vahva. Yhteys koostuu lapsen tarpeisiin vastaamisesta, lapsen aktiivisesta kuuntelemisesta ja kunnioittamisesta, läsnäolosta ja hyväksynnästä.

A key to secure attachment is responsiveness – a sensitive response to the child’s needs by the caregiver – Lawrence J.Cohen

Vahva, positiivinen yhteys aikuiseen estää myös lapsen ei-toivottua käytöstä. Kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saa tarpeeksi läheisyyttä, vähentää se lapsen stressiä, pahaa oloa ja vetäytymistä, joka voisi muuten purkautua ei-toivottuna käyttäytymisenä.

Loving responsiveness isn’t just for babies – Rebecca Eanes

Vastaa siis ripeästi ja rakkaudella lapsen itkuihin ja mielipahaan. Vastaa lapsen ruoan, unen ja leikin tarpeisiin. Anna täysi läsnäolosi – ole hetkessä. Anna paljon positiivista huomiota – puhu, naura, leiki ja halaile. Tee tämä kaikenikäisten lasten kanssa.

Yhteyden – yhteyden katkeamisen ja yhteyden palauttamisen kierto

The drama of connection, disconnection and reconnection is reapeated constantly throughout infancy and childhood. – Lawrence J.Cohen

Yhteyden ylläpitäminen ei tarvitse sitä, että lasta tuijotetaan jatkuvasti silmiin tai hänen kanssaan ollaan ja leikitään koko ajan. Se koostuu usein arjen pienistä hetkistä. Lapsi oppii ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti sen, että yhteys pysyy, vaikka kontakti välillä katkeaa tai vanhempi ei ole aina fyysisesti läsnä. Lapsi kasvaa luottamaan yhteyden säilymiseen vaikeissakin tilanteissa.

Pienillä teolla – kosketuksella, katseella tai hymyllä – voimme myös auttaa lasta.

Näen, että lapsella on asiaa, mutta minulla on vielä asia kesken toisen aikuisen kanssa. Otan lapsen käden käteeni ja hymyilen hänelle hiljaa. Tämä on lapselle merkki, että hänet on huomioitu ja hänen vuoronsa tulee pian. Tällä tavalla yhteydettömyys ei aiheuta lapselle stressiä ja purkaudu levottomuutena. Kosketus ja kädestä pitäminen palauttavat yhteyden ja auttavat lasta odottamaan vuoroaan vielä hetken.

Tällaisissa odottamisissa täytyy ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Odottamisajat eivät saa olla liian pitkiä. Temperamenteissa on myös eroa. Toiset kaipaavat yhteyden palauttamista nopeammin kuin toiset. ”Karaiseminen” ei ole tässä vaihtoehto, vaan yhteyden vahvistaminen ja lapsen luottamuksen kasvattaminen siihen, että yhteys palautuu hetken päästä. Yhteyden hetkellinen katkeaminen ei ole lopullinen tila. Kestävyyteen vaikuttaa myös lapsen ”emotionaalisten tankkien” täyttö. Onko lapsi tänään saanut kuulla olevansa rakastettu, hyväksytty ja luottaa yhteyden palautumiseen? ”Täysillä tankeilla” lapsi voi paremmin ja se ehkäisee myös aivojen joutumista ”hälytystilaan”.

Sanoilla rakennamme mielikuvia

Huomionhakuisuus on termi, jonka mielestäni saisi heittää romukoppaan. Se on negatiivisesti latautunut leima, joka ei vie positiiviseen lopputulokseen. Käyttämällämme sanastolla on väliä ja sitä tulisi päivittää.

Kuten uhmaiästä on alettu puhumaan tahtoikänä, toivoisin yhteydenhaluisen korvaavan huomionhakuisen. ”Huomionhakuinen” lapsi on helppo sivuuttaa, koska tilannetta ajatellaan usein huonona käyttäytymisenä. ”Yhteydenhaluinen” kertoo meille lapsen toiveista ja tarpeista sekä antaa meille toimintaohjeita: Palauta yhteys.