Jaa tämä

Avaamme pojan kanssa kirjapakettia. Jännitys nousee: Mitähän sieltä on tulossa? Ensimmäinen reaktio on ”Wau!”. Ihastelemme yhdessä kirjojen värikkyyttä ja ihania kuvia. Kirjojen ulkonäkö herättää kiinnostuksen ja saa meidät aloittamaan ensimmäisen kirjan lukemisen. Lapseni valitsee Jukka Hukan ja varjohirviön. Lähdemme siis ensimmäisenä iltana käsittelemään pelkoa ja jännitystä.

Tutustumme yhdessä kohta kuusivuotiaan poikani kanssa Jukka Hukkaan ja tunnetaitomateriaaliin. Paketista on paljastunut viisi Jukka Hukkaa eri tunneteemoilla sekä Tunnehetket kirja ja siihen liittyvä harjoituskirja.

Illalla aloittaessani varjohirviön lukemisen huomaan pian, että lorumuotoinen lukeminen hakee hieman paikkaansa. Lukeminen ei ole niin luontevaa kuin tavallisessa tarinamuodossa, mikä on meille tutumpi iltasadun muoto. Pian kuitenkin oma kieli tottuu ja luenta helpottuu. Poikaani lorumuoto ei tunnu eikä näytä vaikuttavan mitenkään. Hän kuuntelee hiljaa ja tarkkaan paikallaan kirjan loppuun saakka. Suljen kirjan. Samalla hetkellä kun oma suuni sulkeutuu, alkavat poikani kysymykset ja pohdinnat.

Sellaisia Jukka Hukka kirjat tuntuvat olevan. Sisällöltään todella monipuolisia, mikä herättää pienessä mielessä paljon kysymyksiä. Mitkään muut iltasatukirjamme eivät ole aiheuttaneet samanlaista kysymys ja pohdintaryöppyä, joka jatkuu myös seuraavana päivänä. Huomaan, että ainakin omalle kohta kuusivuotiaalle pojalle kirja on liian ajatuksia virittävä iltasaduksi. Siirrän Jukka Hukkien luku- ja käsittelyhetket päiväsaikaan.

Tehtävien ja keskustelun kautta syvemmälle tunteeseen

Jokaisen Jukka Hukka kirjan lopussa on Liisa Ahosen kirjoittamia tehtäviä lukemisen lomaan. Harjoitukset ovat erinomaisia ja huomaan, että parhaiten kirja toimii sillä tavalla, että sen kesken pysähtyy pohtimaan kirjan aiheita ja tekemään harjoitteita lapsen kanssa. Jukka Hukka on enemmän kuin vain kirja. Se lisää lapsen tunne- ja ajatteluntaitoja keskustelun ja harjoitusten kautta. ”Loru, keskustelu, harjoitus, loru, keskustelu, harjoitus” löydämme pian hyvän rytmin. Tuntuu, että näistä kirjoista on iloa pitkään.

Jukka Hukka kirjoja

Hukkakirjojen jälkeen siirrymme tunnehetkiin. Tunnehetket kirjassa esitellään 42 tunnetta. Monia tuttuja kuten suru, innostus, pelko, tyytyväisyys, mutta myös vähemmän meillä kotona käytettyjä kuten väärinymmärretyksi tulemisen tunne ja hyväksynnän tunne. Jokaisen tunteen kohdalla on pieni kuvaus tunteesta ja eri taiteilijoiden kuvateos tunteesta. Kuvat toimivat myös tunteiden herättäjänä, joten joidenkin tunteiden kohdalla teen niin päin, että kysyn ensin lapsen mielipidettä kuvasta ja luen vasta sen jälkeen kuvauksen.

Lapseni ei vielä itse lue tai kirjoita, siksi tunnehetket tehtäväkirja on meillä yhteisenä tekemisenä ja keskustelun herättäjänä. Käymme muutamia harjoituksia läpi keskustellen ja kirjoitan lapsen vastauksia ylös kirjaan. Tehtäväkirja jakaantuu kahteen osioon. Ensimmäinen osio on aikuisille, jossa teoriaa ja tietoa tunnetaidoista, sekä ohjeita miten tunteita ja tunneharjoituksia tulisi tehdä eri ikäisten lasten kanssa lapsiryhmissä ja kotona. Olen erittäin iloinen, että tässä kirjassa ei ole keskitytty vain ala- ja yläkouluun, vaan ohjeita löytyy myös vanhempien näkökulmasta. Ne on jaoteltu kolmeen ikäluokkaan: 6-7-vuotiaille, 8-10-vuotiaille ja 10-12-vuotiaille. Osa kaksi on täynnä tunteisiin liittyviä harjoituksia. Niitä täytämme yhdessä poikani kanssa.

Tunnehetket kirjat

Oivallusten toinen puoli

Tunnetaito kirjoihin tutustuminen herättää tällä kertaa minussa valitettavasti myös ikävän ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” – fiiliksen. Verrattuna siihen, miten paljon teen tätä työssäni, huomaan miten vähän olemme tunnetaitoihin kotona pojan kanssa tutustuneet. Luonteenvahvuudet, optimismi ja ratkaisukeskeisyys näkyvät kotonamme vahvasti, mutta tunnesanoissa pyörimme liian usein kapealla alueella, samojen tunnesanojen varassa.  ”Minua harmittaa, tulen iloiseksi, minua pelottaa/surettaa/naurattaa”. Usein kuvaukset jäävät pintatunteisiin. Helposti kuittaa ikävän tilanteen ”minua ärsyttää” – lausahduksella ja syvällä olevat tunteet kuten pettymys, pelko, inho, suru, hämmennys jäävät sanomatta ja näin tunnistamatta. Liian moneen tunteen kohdalla kuulen lapseni kysymyksen ”mitä se tarkoittaa?”. Minulle tämä tarkoittaa, että meillä on vielä tunnetaitojen kanssa paljon tehtävää.

Kirjassa yksi tunteisiin tutustumisen ohje vanhemmille on käydä tunne viikossa. ”42 tunnetta on 42 viikkoa”, ajattelen ensiksi kauhistuneena, mutta tajuan samalla, että oikeastaan nyt jos koskaan, on erittäin hyvä aika käsitellä lapsen kanssa tunteita oikein urakalla. Olen äitiyslomalla ja poika menossa syksyllä eskariin, jossa tunnetaidot nousevat vieläkin tärkeämpään asemaan. Ja kun käsittelee yhden tunteen viikossa, on se selkeää ja vie oikeastaan vain pienen hetken koko viikosta.

Haluaisitko myös sinä lähteä tunnematkalle lapsesi tai lapsiryhmän kanssa?

Ps-kustannuksen uusilta tunnetaitoja lapselle sivuilta löytyy materiaalia ja kirjoituksia tunnetaidoista sekä tarkemmat tiedot esittelemistäni kirjoista.

Jukka Hukat on Avril McDondaldin kirjoittamia ja Tatiana Mininan kuvittamia. Tunnehetket ovat Cristina Nûñez Pereiran ja Rafael R. Valcârcelin käsiäalaa sekä lukuisten taiteilijoiden kuvittamia.

Tästä tunnetaitoja lapselle sivulle

Tunnetaitokirjat on nyt liitetty myös positiivisen kasvatuksen kirjakampanjaan, jonka kautta kirjat saa edullisemmin!

Tunnerikasta tunnematkaa tunteisiin!