Leikimme lapsien kanssa seuraa johtajaa. Välillä minä teen edeltä ja lapset seuraavat. Välillä vaihdamme rooleja. Lapset vuorottelevat johtajan roolissa ja muut seuraavat perässä. Leikissä tällainen vuorottelu toimii hyvin. Entä leikin jälkeen? Kuka sitten johtaa? Kuka päättää ja ketä seurataan?

Lapsi tarvitsee jonkun aikuisen, joka toimii esimerkkinä, roolimallina. Jonkun, jonka teot ja sanat ovat sellaisia, joista lapsi voi ottaa mallia. Jonkun, joka näyttää, että aikuisuus on hieno juttu ja sitä kannattaa tavoitella. Jonkun, joka auttaa ja ohjaa lasta tähän aikuisuuteen. Usein tämä on kotona oleva vanhempi.

Sosiaalinen mallintaminen on lapsella on voimakasta. Hän ottaa mallia aikuisesta. Siksi se mitä teemme ja sanomme ovat tärkeimpiä vaikuttajia lapsen arvoihin ja mielipiteisiin.

Kaiken pohjana yhteys ja luottamus

Lapsi tulee aikuisen luo, kun kaipaa yhteyttä.

Hän luottaa vastassa olevan häntä katsovat silmät ja kuuntelevat korvat.

Lapsi tulee aikuisen luo, kun tarvitsee turvaa.

Hän luottaa vastassa olevan avoimen sylin ja ympärille kietoutuvat kädet.

Lapsi tulee aikuisen luo, kun hänellä on kysymyksiä.

Hän luottaa aikuisella olevan vastauksia tai auttavan lasta löytämään vastaukset.

Lapsi tulee aikuisen luo, kun tarvitsee ohjausta.

Hän luottaa aikuisen tekevän reiluja päätöksiä. 

Lapsi tulee aikuisen luo, kun on tehnyt virheitä.

Hän luottaa aikuisen anteeksiantoon ja apuun.

Lapsi tulee aikuisen luo, ilojen ja surujen kanssa.

Hän luottaa voivansa jakaa ne.

Ja kaikkein tärkein

Lapsi tulee aikuisen luo kaikissa tilanteissa.

Hän luottaa siihen, että aikuinen on hänen puolellaan.

Luottamus on avainsana ja luottamus rakentuu yhteyteen. Lapsen tulee luottaa siihen, että aikuinen ajattelee hänen parastaan. Vaikka hän ei aina pitäisi kaikista rajoista ja aikuisen päätöksistä, hän lopulta ajattelee niiden olevan hänen parhaaksi. Hyvä johtaja on sellainen, johon lapsi voi luottaa.

Tästä hyvä video asiasta.How to Raise an Independent Child with the Right Values. (Linkki vie Facebookin Daily Goalcastin sivujen videoihin. Videon voi katsoa kirjautumatta. Video englanninkielinen.)

Sopiva määrä kehittää, liika rasittaa aivoja

Olemme metsäretkellä 3-vuotiaan poikani kanssa. Täällä lapsi voi olla toiminnan johtajana. Kävelytahti määräytyy lapsen mukaan. Pysähdymme niiden mättäiden kohdalle, jossa lapsi pysähtyy. Täällä lapsi kulkee etunenässä ja määrää kulkusuunnan. Ottaa samalla pieniä askeleita kohti itsenäisyyttä, opettelee tekemään valintoja ja päätöksiä. Näkee mitä niistä seuraa.

Teemme lasten kanssa yhdessä viikon ruokasuunnitelmaa. Jokainen saa esittää toivomuksia ja ehdottaa lempiruokiaan. Jokaista kuullaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan Samoin lomasuunnitelmissa ja muissa päätöksissä. Kaikkia kuullaan tasapuolisesti, kaikkia kohdellaan reilusti, mutta lopulliset päätökset tekevät perheen aikuiset.

Kahdesta syystä emme voi laittaa lasta perheen johtajaksi. Aivot ja stressi.

Lapsen aivot eivät ole vielä valmiit ja hän ei voi ottaa vastuulleen liikaa päätöksiä. Lapsen tulisi saada vastuuta oman kehityksensä mukaisesti. Valinnanvapaus ja vastuu valinnoista kulkevat käsi kädessä ja kasvavat yhtä aikaa. Jos lapsi saa liikaa vastuulleen, aiheuttaa se stressiä. Jos lapselta kysytään kaikesta ja hän joutuu koko ajan tekemään valintoja ja päätöksiä, se kuormittaa lasta. Mitä syödään? Mitä haluaisit nyt tehdä? Mennäänkö ulos vai jäädäänkö sisään? Mitä, missä, milloin ja miksi?

Lapsen kuunteleminen, huomioon ottaminen ja osallistaminen ei tarkoita sitä, että lapsi saisi päättää kaikesta. Lapsi saa päätösvaltaa oman ikänsä ja kehitystason mukaisesti. Otamme lapsen huomioon kuuntelemalla, kohtaamalla hänet empaattisesti, auttamalla lasta esittämään oman mielipiteensä, validoimalla tunteita ja keskustelemalla.

Hyvän johtajan ominaisuudet

Käymme kurssilla läpi hyvän johtajan ominaisuuksia. Paperille alkaa kerääntyä erilaisia ominaisuuksia. Reilu, huomioonottava, empaattinen, johdonmukainen, yhdessä laaditut pelisäännöt, antaa myös lapsen valita välillä. Päättää kun on pakko, vastuu johtajalla, mutta osaa myös jakaa vastuuta. Osaa nähdä myös lapsen näkökulman. Empaattinen ja keskusteleva. Huomioiva, ei itsevaltias. Ennakoi.

Vanhemman tai muun kasvattajan ei tulisi olla pomo, joka antaa käskyjä ja ohjaa ulkopuolisin motivaattorein, vaan johtaja, joka näkee lapsen vahvuudet ja herättää lapsen sisäisen motivaation.

Empaattisuus on erittäin tärkeää johtamisessa. Empatia rauhoittaa lapsen aivoja ja koskettaa sydäntä. Näin lapsi on valmis vastaanottamaan aikuisen viisaita neuvoja ja ohjeita. Siksi paras sanayhdistelmä on tässä, empaattinen johtajuus.

Ole siis perheesi tai lapsiryhmäsi johtaja, mutta ole hyvä johtaja. Empaattinen ja kuunteleva, opettava ja ohjaava. Lapsi tarvitsee rajat ja niistä kiinni pitävän johtajan, mutta se miten johdat ja asetat rajoja, on suuri merkitys siihen, millaiseksi lapsi kasvaa.